Joulukalenteri 2015: Luukut 23 & 24

Teistä onkin osa jo ihmetellyt, että minne mä olen jäänyt, ja minne joulukalenterin luukut on kadonnut. Long story short, kun suuntasin junalla kohti Helsinkiä viettämään joululoman aloitusta, jätin siinä samalla kassini junaan, jossa oli esim. kamera ja koneen laturi siinä samassa. Kassi onneksi löytyi, mutta se saadaan tänne vasta joulun jälkeen, eikä mun koneessa ollut enää lainkaan akkua, luukun 22 kirjoittelin esim. puhelimella, mutta onneksi Siiri oli niin ihana, että Espoossa ollessani sain lainata hänen konettaan, eikä yksikään postaus jäänyt siellä julkaisematta. Käytiin me myös pitkästä aikaa kisaamassa hienoilla tuloksilla, niistä lisää myöhemmin!

Pääkaupunkiseudulta tuli kuitenkn tuliaisena aivan järkyttävä flunssa, ja multa lähti siinä samalla ääni melkein kokonaan. Tänään olikin tarkoitus kuvata viimevuoden tapaan MyDay, mutta sekin jäi nyt sitten puhumattomuuden ja päivän tylsyyden takia pois, hei ihan huippuhienoa, tiedän. Pahoittelen tälläistä yllättävää käännettä, mutta näitä aina välillä sattuu, eikä nille oikein voi mitään. Lupaan julkaista linkattujen blogien postauksen sitten jossain vaiheessa ihan seuraavissa postauksissa, sen piti olla eilisen luukussa, mutta ei ihan onnannut tehdä sellaista postausta ilman konetta.

Olipa myös iloinen yllätys, kun huomasin, että Hurttahuoneen pitämässä The Dog Blog Awards Finlandissa meidät oli äänestetty kolmen parhaan joukkoon sekä vuoden positiivisessä että vuoden harrastusblogissa, miljoonat kiitokset kaikille, jotka ovat meitä äänestäneet, ootte mahtavia! :) Jos et ole vielä jättänyt ääntäsi suosikkiblogillesi, pääset jättämään sen tästä!

Meidän koko lauma haluaa kuitenkin toivottaa kaikille aivan huippuihanaa joulua ja       menestyksekästä Uutta Vuotta!

Nähdään blogin parissa joko UV:n jälkeen tai joulupyhien jälkeen! Kunnon joulukuviakaan en saanut tänä vuonna, mutta onneksi varastossa oli edes tämän joskus syyskuussa ottamani kuva Skitsosta, onhan siinä suht jouluinen tunnelma, eikö? :D

Joulukalenteri 2015: Luukku 22

Tämän päivän luukku sisältää meidän lauman aakkoset! Näitäkin olen nähnyt blogimaailmassa useasti, ja ajattelin, että tälläisen olisi hauska toteuttaa myös meidän lauman osalta.

Agility = Tätä ei ollut vaikea keksiä, agility on hyvin suuressa osassa meidän elämää
Blogger = Blogger ja blogimaailma ylipäätänsä on aina ollut suuri osa meidän elämää
Canon = Se ainut ja oikea kameramerkki. :P No ei, mutta Canonilla räpsitään kaikki tämän blogin kuvat
Dummyt = Kesäisin nämä ovat varsinkin Skitson kanssa suuressa suosiossa ...
Elävyys = Meidän koko lauma on hyvin elävää ja energistä porukkaa, ja sen usein huomaa. :P
Food = Ruoka on toki tärkeä osa meidän elämää, eikä ilman sitä voi elää. ;)
Geelipallot = Superkestäviä ja kivoja leluja, joita käytetään meillä paljon.
Hulluus = Hulluja ollaan myös koko porukka, ehkä ainakin toivottavasti hyvällä tavalla. ;P
Iloisuus = Kuvaa myös meidän laumaa hyvin.
Joulu = Joulu on jo ihan tässä nurkan takana, ja mä itse henkilökohtaisesti olen hurja jouluihminen!
Kuntoilu = Erityisesti juokseminen on isosti meidän mieleen!
Liitäminen = liittyy agiliitämiseen, josta pidetään hyyyyvin paljon.
Matkustaminen = Jos ette ole vielä huomanneet, matkustaminen on valtavan suuri osa meidän elämää.
Naksutin = Niiiin kätevä koulutusväline!
Operantti koulutustapa = Tullut myös tässä vuosien saatossa tutuksi, ja suosin itse paljon.
Pinkoa = Agilityssä saa pinkoa aika huolella.
Riehua = Koko lauma rakastaa riehumista koko sydämestään!
Sisu = Aina välillä tarvitsee aina kunnon annoksen sisua!
Talvi = Meidän kaikkien lempivuodenaika
Uiminen = Ainakin koirien mielestä paras asia maailmassa!
Villi = Kaikki me ollaan "hieman" villejä joskus. :P
Ystävät = Tärkein asia maailmassa <3

Joulukalenteri 2015: Luukku 21

Tämän päivän luukkussa käydään läpi, millaisia meidän koirat olisivat ihmisinä. Olen nähnyt tälläisiä postauksia paljon, ja ajattelin, että joulukalenterin yhteyssä tälläinen olisi oikein loistava toteuttaa. Kertokaa toki alas, mitä tykkäsitte!

Didi olisi rakastava perheenäiti, joka kävisi kyllä töissä, mutta ei ota työntekoa liian vakavasti, vaan haluaa myös keskittyä talonsa siisteyteen, ja perheeseensä. Didi olisi kuitenkin töissä poliisina, ja tekee töitä hyvin keskittyneesti, kun on niitä tehtävä, mutta ottaa todella rennosti töiden ulkopuolella. Didi vihaisi stressaantuneita ihmisiä, jotka välittävät vain itsestään, ja ovat koko ajan liikkeellä, eivätkä keskity olennaiseen.

Didi olisi myös intohimoinen kokki, ja rakastaisi ruuanlaittoa. Joka ilta perhe saisi nauttia huolella ja rakkaudella tehdystä laaturuuasta, sillä Didi myös itse rakastaa kunnollista ruokaa. Lapsiaan hän kasvattaisia rakkaudella, mutta olisi kuitenkin tiukka äiti, joka ei kestäisi minkälaista pelleilyä tahansa. Kaikki muut ihmiset pitäisivät Didistä, sillä hän on hyvin ystävällinen ja huomaavainen kaikkia kohtaan.

Skitso asuisi yksinään pienessä yksiössä, ja keskittäisi elämänsä liikuntaan. Skitsolla olisi tarkka dietti ja liikuntaohjelma joita Skitso noudattaisi tarkkaan, ja erityisesti metsässä juokseminen olisi todella lähentä sydäntä. Skitso ei tuntisi monia ihmisiä, sillä vaikka Skitso onkin sosiaalinen, ei häntä ihmiskontaktit kerkeä kiinnostaa kaiken liikkumisen ohella, ja liikunnankin hän hoitaa lähinnä yksikseen napit korvilla.

Siinä vaiheessa kun Skitso vaikka raahautuukin baariin, on hänellä heti suuri mieslauma joukossaan lihaksikkaan kroppansa ja huolitellun ulkonäkönsä ansiosta, ja Skitso saattaa myös kokea olonsa hieman ahdistuneeksi miesjoukon keskellä, hän ei pidä siintä, kun kaikki tuijottaa, vaan on luonteeltaan hyvin vaatimaton ja rento silloin, kun hän ei ole liikkumassa. Skitso pitääkin omasta kaveripiiristään hyvin paljon, ja saa ihmiset aina nauramaan hauskoilla jutuillaan. Hän ei kuitenkaan pidä tungettelevista ihmisistä, vaan arvostaa hienovaraisuutta todella paljon.

Joulukalenteri 2015: Luukku 20

Vastauksia, osa 2

Onko kokemuksia ylikuumuvasta koirasta, joka kiihtyy kisoissa niin paljon, että radan teko vaikeaa kun alkaa komentelemaan tuomaria ja ohjaajaa? Meillä tällaista esiintynyt vasta nyt koiran ollessa kolme vuotias ja kisaavan jo kolmosissa. Onko neuvoja? :)

Mulla ei ole kokemusta varsinaisesta tuomarin komentamisesta, mutta Skitsolla oli nuorempana tapana komentaa mua, ja Skitsolta se saatiin kitkettyä vaan yksinkertaisesti tekemällä selväksi, ettei ole sallittua komentaa mua. Skitso tosin onkin todella kova koira, ja tämä tapa lähestyä asiaa ei varmasti todellakaan sovi kaikille.

Miten saat koirat rauhoittumaan vieraissa paikoissa, ettei sähellä koko ajan?

Varmasti jos koira vaan pysyy käskyn alla, niin jos säheltäminen on todella vaikeaa, niin se kannattaa vaikka pitää käskyn alla, joka useimmille koirille on rauhoittavaa. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa vaan siirtää sitä, niin mun on aika vaikea sanoa yhtään mitään teitä tuntematta.

Onko vinkkejä kuinka kitkeä komentelun tapaista haukkumista?

Koiran huomio voi yrittää siirtää muualle, esim. johonkin temppuun, kuonon painamiseen käteen tms. Tämäkään ei kuitenkaan välttämättä ratkaise ongelmaa kokonaan. Tai sitten vain kehittää omaa auktoriteettiä, että koira uskoo, kun sanotaan, ettei saa komentaa. :)

Millaisia vinkkejä antaisit ensimmäiselle koiranomistajalle, joka on hankkinut pennun?
Tämä on niin laaja aihe, että vaikea tiivistää lyhyeen pätkään. :D Ehkä kuitenkin se, ettei pidä kiirettä, vaan rakentaa rauhassa suhdetta pentuun, ja opettaa samalla sitä tekemään yksinkertaisia pikkuasioita. Sosiaalistaminen on myös hyvin tärkeää, ja olisi hyvä saada pentu näkemään ja kokemaan paljon. :)

Voiko ja jos voi niin miten aikuista koiraa sosiaalistaa, jos on hankkinut koiran sen ollessa jo aikuinen (n.4v)?
Riippuu paljon koirasta ja sen aikaisemmista kokemuksista, mutta aikuista koiraa voi olla vaikea sosiaalistaa, mutta ei kuitenkaan mahdotonta. Itselläni ei kuitenkaan ole kokemusta aiheesta, enkä tunne teitä ollenkaan, niin on hyvin vaikea sanoa.

Voisitko joskus harkita ottavasi dobermannin?
Dobermanni ei itselleni ole mitenkään mahdoton vaihtoehto, jos itselleni tulisi joskus sellainen elämäntilanne, että olisi paikka molossityyppisille koirille, joiden kanssa treenaisin paljon PK-juttuja.

Tuletko koskaan omistamaan rescuekoiraa?
Ihan suoraan sanoen en usko että tulen koskaan omistamaan, mutta ikinä ei tiedä mitä elämä tuo tullessaan. :)

Jotkut ovat sitä mieltä, että rescuekoirat ovat huonompia, mitä mieltä sinä olet?
Mun mielestä rescuekoirat eivät ole yhtään sen huonompia muihin koiriin verrattuna, mutta niiden kanssa saa kyllä tehdä paljon töitä, ainakin useimmiten.

Mitä odotat joululomalta?

Miukumaukuja, ja muutenkin vaan rentoutumista ja joulun viettoa tärkeiden ihmisten kanssa. :)

Entä tulevalta vuodelta 2016?
Mopokorttia, riparia, kesää ja sen tuomia uusia tuulia, ja kaikkea uusia kokemuksia, joita jokainen vuosi tuo tullessaan.

Minkälaiset ihmistyypit ärsyttää koirapiireissä?
Tämä on aika perusvastaus, mutta lähinnä uskomattomat ylimieliset, itsesäälissä rypevät, ja myöskin ihan liian vaatimattomat saa mun niskakarvat nousemaan.

Jos saisit poistaa yhden asian maailmasta, mikä se olisi?
Varmaankin terrorismi.

Ketä ihailet?

Tylsä ja kliseinen vastaus: äitiäni.

Oma lempituotemerkki?
En ole oikeasti kovin merkki-ihminen, ostan mikä näyttää hyvältä. :D

Lempituotemerkki koirien tarvikkeissa, ruuissa yms.?
Tässä taitaa kyllä viedä Hurtta voiton!

Miten ja kuinka pitkiä lenkkejä meette koirienne kanssa normipäivinä? Entä lepopäivinä?
Normipäivä 2-4h, ja lepopäivinä parhaillaan vedetään korkeintaan tunnin laiska lenkki.

Ootteko harkinnut ottaa tällä hetkellä uutta koiraa?
Ei ole edes harkinnassa. ;D On noissa ihan tarpeeksi tekemistä.

Millanen on teijän koirien normipäivän aamurutiini?
Iskä herää aina ensimmäisenä, laskee koirat ulos, ja mä otan ne sisälle, kun nousen melkein heti iskän jälkeen. Koirat touhuaa hetken omiaan, ja mä syön, äiti ruokkii koirat yleensä aamuisin, ja sitten mennään ulos. Ja sitten onkin aika lähteä kouluun. Siinä se.

Kuinka saat koirasi aktivoitua niin kuuliaisiksi ja aktiivisiksi treeni/kisatilanteessa?
Koska ne tykkää yli kaiken tehdä sitä mitä ne tekee. :)

Onko sun mielestä koiran palautusjuomissa ja boteissa suuri hyöty?
Me ollaan kyllä huomattu niiden vaikutus posiitivisesti varsinkin palautumisessa.

Kuinka oot opettanut koirat rauhoittumaan häkkiin/autoon/viereesi ennen radalle menoa?

En edes tiedä, kun olen itse rauhallinen, ne on myös rauhallisia ja käyttäytyy sillä tavalla. :D

Miten kisapäivien rutiinit eroavat normipäivien rutiineista?
Ihan todella paljon, niissä ei ole melkein mitään samaa, varsinkin jos ollaan koko päivä liikkeessä, kaikki yleensä menee sitten ihan ylösalaisin ruoka-ajoista ja lenkkien pituudesta ja rytmistä lähtien.

Kuinka opettaisit koiraa olemaan komentelematta omistajaa haukkumalla?
Vastasinkin tähän jo ylempänä.

Mitä mieltä olet siitä, että kisapäivinä koirat joutuvat olemaan yksin autossa tai häkissä monta tuntia? 
Itse en kyllä edes ole tömännyt tälläiseen ilmiöön ainakin agilityn parissa ... :D

Kuinka monta vapaapäivää teillä on viikon aikana ja miten ne eroavat normi treenipäivistä lenkkien,leikkimisen, jne suhteen.
Riippuu paljon vuodenajasta, talvella saattaa olla vapaapäiviä 4 agilitystä, kun taas kesäisin saatetaan treenata joka päivä vähän, kun on nuo omat esteet pihalla. Treenipäivät ei eroa hirveästi normaalista, lenkkeillään usein vähemmän kuin normipäivinä, ja kun ei treenata, otetaan todella rennosti treenipäivinä, eikä sählätä ylimääräistä.

Stressaako teidän koirat vierailla kisapaikoilla ja jos niin miten otat/ottaisit sen huomioon radalla oltaessa?
Eivät stressaa, mutta jos stressaisivat, niin loisin selkät rutiini kisapäiville.

Onko teidän koirat normilenkeillä ja muuten vaan oltaessa kotona rauhallisia, vetäviä ja aktiivisia?
Jotain rauhallisen ja aktiivisen väliltä, useimmiten kotona nukutaan, mutta kyllä ne myös leikkivät keskenään, ovat talon arjessa aktiivisesti mukana, ja pihalla juoksevat ihan hulluna. Lenkeilläkin juoksevat keskenään ihan sekopäisesti.

Joulukalenteri 2015: Luukku 19

Oikein positiivista palautetta tuli ensimmäiseen tylsään MyDayhin, joten laitetaan vielä toinen perään, tällä kertaa tämä sisältää treeniä ja joulutorttuja, toivottavasti tykkäätte!

Joulukalenteri 2015: Luukku 18

Tämän päivän luukku sisältää meidän arkimyday, tätäkin kun olette kovasti toivoneet, niin näette nyt sitten vähän tässä millaista meidän ihan tylsin mahdollinen arki on, päivinä kun ei edes treenata!

Joulukalenteri 2015: Luukku 17

Vastauksia, osa 1

Minkä rodun ottaisit ellet saisi valita mudia? 

Tällä hetkellä bordercollie ja/tai kelpie on ykkösinä listassa, kunhan Didin ja Skitson kanssa ollaan jo ihan eläkkeellä. Tylsät ja massarodut, tiedän, mutta ainakin tällä hetkellä ne sopii omiin tarpeisiin parhainten. Sheltti ja pyrri on myös molemmat haaveissa, mutta varsinkin niissä mulla on ihan järkyttävän tarkkaa se, että mistä edes suostun ottamaan koiran. Greyhound olisi myös joskus ihan ikuisuuden päästä kiva omistaa!

Lempikoiraharrastuksesi? 

Onko vaikee arvata? ;) No agility vie ihan ehdottomasti ykkössijan, toisen tulee varmaan canicross/koirahiihto ja kolmosena toko.

Mikä laji taas ei nappaa ollenkaan? 

Ei ole koskaan oikeastaan sen kummemmin esimerkiksi jälki napannut itseäni sen rauhallisuuden vuoksi, vaikkei mitään inhokkilajia mulla olekaan.

Mitkä ovat lempirotusi? 

Mudi, bordercollie, kelpie, sheltti, aussie, pyrri ja basenji

Mitä olet toivonut joululahjaksi?

Oonko ihan tylsä, jos sanon, etten yhtään mitään? Tulee sitä varmasti kuitenkin lahjakortteja ja muita kivoja pikkujuttuja saatua.

Mitä ootat eniten ensi vuodelta?

Ensi vuodelta ... Mopokorttia? Kesän arvokisoja? Skitson mahdollista pentuetta? En edes osaa päättää. :P

Mitä muuta harrastaisit tavoitteellisesti, jossei lasketa agilityä?

Tarkoittaa tämä, että mitä voisin harrastaa tavoitteellisesti, mutta en harrasta? Varmaankin canicrossia. Just mulle sopiva laji, saa juosta kovaa ja mennä koiran kanssa.

Aijotko jatkaa tulevaisuudessakin mudeilla harrastamista, vai onko jokin toinen rotu haaveissa?

Mulla tulee varmasti kyllä tulevaisuudessakin olemaan mudeja, mutta on tarkoitus kyllä ottaa jokin toinen rotu myös kuvoihin mukaan. Mudejenkin parissa olen pyörinyt jo niin kauan, että mulla on nykyään ehkä tasan kaksi tai kolme kasvattajaa jolta voisin edes harkita ottavani koiran.

Mielipiteesi bordercollieden suosiosta agilitykentillä?

Onhan se vähän naurettavaa. että makseissa kisaa ihan järkyttävästi bortsuja nykyään, mutta sanotaanko, että niiden suosioon aksakentillä on ihan aiheensa, onhan ne parhaimmillaan uskomattoman nopeita ja ketteriä koiria, joilla on mahdollisuus menestyä aksassa. Se on kuitenkin mielestäni väärin, jos ottaa itselleen borstun siinä toivossa, että oppii itse jotenkin maagisesti ohjaamaan, koira oppii ihan itse kaiken agilitystä ja sitten on helppo mennä pärjäämään maailman huipulla. Eieiei. Bortsujenkaan kanssa ei saa yhtään mitään ilmaiseksi.

Onko näyttely harrastus? Perustele.
Varmasti näyttely on niille näyttelyihmisille harrastus ihan samalla tavalla kuin kutominen joillekin tai agility mulle, ihan melkein kaikesta voi mun mielestä tehdä harrastuksen itselleen.

Millä käsittelet kuvia?

Lightroomilla tai iPiccyllä.

Pahin koirakokemus?
Oon tainnut tästä puhua joskus aikaisemminkin, mutta ei mulla oikeasti ole mitään järkyttävää tai hirveää tapahtunut koirien kanssa, joka olisi jättänyt hurjat traumat. Varmaan kuitenkin inhottavin juttu on ollut Raivon jahtaamistilanne, jossa oli pikkumies päästä hengestään, ja sellainen, missä en itse ole mukana ollut, niin agilitykoiran menehtyminen vuoden 2013 JEO-kisoissa radalla, joista kyllä löytyy ihan videota netistä jos jaksaa kaivaa.

Mikä on ollut paras rata jonka olet kisannut ja kenen kanssa?

On muuten vaikea! Tämä on kyllä varmaan Didin kanssa tämän vuoden MM-karsintojen lauantain toisen päivän rata. Ei se ihan täydellinen ollut, mutta Didi veti hyvin ja fiilis oli huippu. Tai sitten Skitson JEO-voittorata, myöskin tältä vuodelta, sillä radalla oli ainakin asenne kohdillaan. :)

Unelma-ammatti?

Tämä on ollut aina eläinlääkäri ja hyvää vauhtia sitä kohti ollaan myös etenemässä. :)

Mistä pidät joulussa? 

Saako vastatta, että pidän jouluruuasta. :P Ruoka on hyväääää!

Lempivärisi? 

Punainen, turkoosi tai ihan musta.

Mitä outoja tapoja Didillä on (jos on)? Entäs Skitsolla?

Näistä löytyy itse asiassa ihan postaus tämän vuoden ensimmäisessä luukussa!

Onko positiivinen vai negatiivinen asia että tietyt rodut hallitsee tietyissä lajeissa tai jopa tietyn kasvattajan koirat? Mitä mieltä olet tästä?

Mun mielestä on fakta, että tietyn tyyppiset rodut pärjää tietyissä lajeissa muita paremmin, ja jo pelkästään tämän takia usein tietyn tyyppisen tai rotuiset koirat ottaa vallan tietyissä lajeissa. Siinä ei mun mielestä ole mitään kovin ihmeellistä. Monet koirarodut ovat kuitenkin laajat, ja tuntuu vähän hassulta, että kaikkien pitää saada koira yhdeltä kasvattajalta, kun pari heidän kasvattiaan pärjää siinä omassa lajissa. Se kasvattaja ei niitä koiria kuitenkaan kouluta huipuiksi, ja hyviä yhdistelmiä löytyy ihan varmasti muualtakin, kuin juuri siltä suurimmalta kasvattajalta.

Miksi juuri agility?
Tätä kysytään NIIN usein, ja aina on yhtä vaikea vastata. Se on varmaan se vauhdin määrä, ja että saa tehdä koiran kanssa yhdessä. Ja se tunne, kun koira hoksaa jotain jota olet itse kouluttanut, ja kun radalla jokin kohta menee aivan täydellisesti, on aivan korvaamatonta.

Koetko agilityn harrastamisen hankala alaikäisenä (ja muutenkin koiraharrastamisen)?
Koen kyllä, esimerkiksi ihan puhtaasti auton omistaminen helpottaisi monen lajin harrastamista aivan uskomattoman paljon, ja alaikäinen ei välttämättä tienää hirveitä määriä rahaa, niin jo pelkästään koulutusten ja muutenkin harrastamisen maksaminen voi olla hankalaa.

Pidätkö näyttelyitä KOIRAharrastuksena, vai onko se enemmän omistajien harrastus?

Kyllä se mun mielestä on ehdottomasti enemmän ihmisten kuin koirien harrastus, vaikkakin on myös koiria, jotka pitävät esiintymisestä todella paljon. Ihminen siintä kuitenkin varmasti saa paljon enemmän huvia irti.

- Jos pitäisi valita koira jokaisesta fci ryhmästä, mitkä ne olisivat?

FCI 1 / MudiFCI 2 / Dobermanni

FCI 3 / Russeli

FCI 4 / Karkeakarvainen mäyräkoira

FCI 5 / Islanninlammaskoira

FCI 6 / Beagle

FCI 7 / Weimarinseisoja

FCI 8 / Espanjanvesikoira

FCI 9 / Kääpiövillakoira

FCI 10 / Englanninvinttikoira

Mitä teidän koirat syö?

Klicketiklick!

Uskotko jatkasvi mudien kanssa elämässäsi, ja luuletko koiraharrastuksen pysyvän osana elämääsi?

Uskon kyllä molempiin. Sen voin kyllä varmasti sanoa, etten osaisi edes enää elää ilman koiria, ne tulevat aina olemaan osa elämääni, ihan varmasti.

Onko koirasi hyvin peruskoulutettu mielestäsi? Ts. toimiiko ne lenkillä halutusti, ja onko ne helppoja arjessa?

Peruskoulutettuja kyllä, ja toimivia sekä laumana että erikseen arjessa. Se laumapuoli on yllä edelleen tietyissä tilanteissa hakusessa, joukossa tyhmyys tiivistyy, vai miten se meni?

Onko koirilla olllut koskaan käytöshäiriöitä? Jos on, niin mitä, ja miten niistä selvittiin?

Raivolla lähinnä tuo isoille koirille räyhäämine (traumaperäinen). Siintä selvittiin tai ollaan selviämmä vaan tarkkailemalla lähinnä omaa tunnetilaa, sillä Raivo imee ihan uskomattoman paljon tuntieta ihmisestä. Olemalla siis itse rauhallinen kun tavataan isoja koiria pääsee jo pitkälle.

Unohtumattomin koirakokemus?

Ylivoimaisesti tämän vuoden JEO-kisat, ekalla radalla Skitsolle voitto ja Didille sija neljä, toiselta radalta Didille nolla sijalla kaksi ja yhteistuloksissa sija kaksi, Skitso vitonen. Se ilmapiiri kruunasi vielä kaiken, on meidän joukkue paras <3

Mitä harrastaisit jos koiria ei saisi harrastaa (eikä hevosia, muistelen että ratsastit joskus)?
Varmaan tanssia, olen sitä aikaisemminkin harrastanut.

Oletko kisannut/ aiotko kisata muissa harrastamissasi lajeissa?

Olen kisannut tanssissa ehkä kerran nuorempana, muuten tehnyt vain monen monta esitystä meidän ryhmän kanssa ja esittänyt niitä.

Tärkeimmät ja parhaimmat vinkit ensikertaa kisaavalle (agility)

1. Toimi samalla tavalla kuin treeneissä!!! Johdonmukaisuus on tärkeää, ja sillä voi helpottaa teidän molempien kisaamista ihan huippupaljon.

2. Älä panikoi kisapaikalla, kaikki sujuu aivan hyvin, ja kisoja tulee aina lisää. Mikään ei ole maailmanloppu.

3. Laita tavarat siisti kasaan niin, että löydät helposti kaiken, eikä ylimääräistä stressiä synny.

4. Varmista, että rokotukset on mukana, jos mielit kisaamaan. :D

5. Pitäkää hauskaa, ja jos koira ei tee esim. kontakteja haluamallasi tavalla, vaadi ne siltä. Uskokaa pois, johdonmukaisuus tekee teidän tulevasta kisaurasta niiiin paljon helpompaa...

Joulukalenteri 2015: Luukku 16

Multa usein kysytään, miten agilityn voi aloittaa pennun kanssa. Mitä pennun kanssa ylipäätänsä voi tehdä agilityyn liittyen, siihen asti, että se pysyy turvallisena? Muistakaa ihmeessä, etten tosiaan ole mikään ammattilainen, mutta koska tätä kysytään niin usein, niin ajattelin, että voisin jakaa vähän omia mietteitä asiasta, jakaa myös omia vinkkejä. Teksti alku varsinkin on aika suorapuheista, joten kenekään ei sitten kuitenkaan tarvitse vetää hernepalkoja nenään tästä tekstistä.

Aloitetaan vaikka siintä, että mun koirat ei koske agilityesteiseen pentuiässä, ja Skitsokin teki tasan kolme """"treeniä"""" ennen vuoden ikää. Ne kyllä kulkevat hallillla mukana ja tutustuvat muutenkin agilitymaailmaan, muihin koiriin ja meteliin jne, mutta esteisiin ne ei todellakaan koske kovin varhain. Tällekin on ihan yksinkertainen syy. Ihan tälläiset keskikokoiset koiratkin kehittyvät ihan hyvin sinne puoleentoista ikävuoteen asti, ja niin kauan kun luusto on löysä, voitte kuvitella, että kun se tekee jotain niin uskomattoman rasittavaa kuin agility, niin sieltä voi mennä ihan mitä vain. Tähän taas puolestaan yleisin argumentti on se, että voi se koira itsensä rikkoa siellä metsässä juostessaankin. Tai mitä ihmettä muka joku siivekkeen kierto tai putken juokseminen voi koiraa rikkoa? Ei mitenkään, nih??

No. Kyllähän se koira voi itsensä rikkoa siellä metsässä juostessaan. Se voi rikkoa itsensä vaikka kävelemällä olkkarista keittiöön, ei siinä. Mitä vain voi sattua ihan milloin vain, enkä mä kyllä henkilökohtaisesti ole sellaista sorttia, että käärin koirani metsässä kuplamuoviin, koska se voi juosta vaikka puuta päin tai satuttaa itsensä johonkin maassa törröttävään tikkuun. Mutta, siellä metsässä juostessaan koira kuitenkin aina valitsee itse liikeratansa. Koiralla on ihan uskomattoman paljon parempi ja nopeampi kyky reagoida kovassa vauhdissa, kuin ihmisellä, ja viimeistään Skitson kanssa olen ihan oikeasti saanut seurata vieressä, kun koira täydessä vauhdissa juoksee metsässä, hyppää puurungon yli, ja hups, siellä takani olikin vielä toinen puunrunko, ja nopealla, pienellä liikkeellä korjaa itselleen oikean hyppylinjan ja liitää vielä senkin yli. Kun koira itse ei tee pakotettua liikettä ihmisen toimesta, se ihan täysin itse valitsee mitä tekee ja miten rasittavasti. Jos siltä itsestä tuntuu, se vetää siellä metsässä ihan täysillä (Skitso :P), tai hölkkää ja tutkii rauhallisesti (Didi :P). Oletko ikinä nähnyt nuoren pennun vetävän metsässä täysillä? Mä en ainakaan ole. Ja tähän väliin huomautan, että mulla tosiaan on Skitso, joka ei tosiaan tee metsässä tai lenkillä ylipäätänsä mitään muuta, kuin juokse täysillä. Mutta se ei ollut sellainen hyyyyyyvin pitkään aikaan. Siivekkeen kierto, tai vaikka putken juoksu, on ihmisen "pakottama" liike koiralle. Pakotettu liike rasittaa aina vapaavalintaista liikettä kovemmin. Mitä nyt olen nuoria, lupaavia aksakoiria radalla nähnyt, niin siellä ne pistetään vetämään aina ihan täysillä, vaikka nuo koirat muuten olisi esim. lenkillä ihan rauhallisia, eivätkä todellakaan juokse niin kovaa, kuin ne aksassa kovalla vietillä tekevät. Edes isossa laumassa, joka tykkää juosta. Tämä olisi toisaalta ihan huippu juttu, jos pentuaksaajat osaisivat tehdä asiansa maltilla, eivätkä oikeasti pelaisi niin kovin nuorilla koirilla kovilla vieteillä, jolloin ne eivät tosiaakaan itse säätele vauhtiaan. Ja lisätään tähän nyt vielä se, että vaikka joku siivekkeen kierto tai putken juokseminen ei vaikuta rasittavalta, niin kyllä se on. 

Tähän loppuun vielä, etten mäkään ollut tai ole edelleenkään mitenkään täydellinen tässä asiassa. Esim. Didin kanssa aloitin agilityn tekemisen ihan järkyttävän varhain, ja olen onnellinen, etten saanut koiraani sillä rikki. Mutta virheistä aina oppii. Eikä mulla varsinaisesti niitä ihmisiä vastaan ole yhtään mitään, joka tekee agilityä nuorilla koirilla. Aina on kuitenkin yhtä surullista kuulla, kun taas meni yksi koira rikki. Olen sanottavani sanonut, nyt voidaan sitten jatkaa niihin vinkkeihin. 

Tähän väliin haluan jakaa Silvia Trkmanin, monikertaisen agilityn maailmanmestarin huippuvideon, jossa esitellään siis viisi tärkeää kohtaa, joka auttaa koiran kehittymistä huipuksi agilitykoiraksi, suosittelen lämpimästi kaikille tämän katsomista, pari minuttia täyttä asiaa!

Henkilökohtaisesti pidin aivan uskomattoman paljon tuosta toisesta kohdasta. Encourage your dog to love running. Se helpottaa agilityä ylipäätänsä niin paljon, kuin koira rakastaa leikkimistä, temppuja ja JUOKSEMISTA, ja se rakastaa tehdä sitä just sun kanssa. Joten oikeasti, mitä mun omien pentujen kanssa teen? Leikin, opettelen temppuja, ja annan niiden juosta muiden, nopeiden koirakavereiden kanssa, jotta saisin ne myös rakastamaan sitä juoksemista. Kun sun koira on ihan hulluna leikkimiseen, temppujen tekemiseen ja juoksemiseen, miettikää, mitä agility on niille? Pelkkä järjettömän hauska temppurata täynnä hurjan kivoja laitteita. Tässä tuli myös samalla vastaus siihen yhteen yleisimmistä kysymyksistä, joita myös saan: miten mun koirat rakastaa agilityä niin paljon.

Ylipäätänsä koiran opettaminen leikkimään. Lelun repiminen on paras asia maailmassa, ja koira oikeasti myös palkkautuu sillä hyvin. Temppujen tekeminen kehittää yhteistyötänne ja suhdettanne ihan uskomattoman paljon, ja näissä edes taivas ei rajana, koiralle oikeasti pystyy opettamaan melkein mitä vain, mitä sulle vaan tulee mieleen. Ja nimenomaan se juokseminen. Koira ei pidä juoksemista pakotettuna, eikäs e lenkeilläkään vaan matele ja muutenkin näytä juostessaan siltä, että millon voi lopettaa, vaan tekee sitä pilke silmäkulmassa ja rakastaa sitä.

Ja nimenomaan tuo Silvian viimein kohta on aivan huippu. Koirat ovat yksilöitä. Hyvä koiranomistaja ja handleri hyväksyy koiransa juuri sellaisena kun se on, eikä yritä muuttaa sitä, ja tekee juuri omalle koiralle sopivia asioita. Kaikki koirat eivät leiki leluilla. Kaikki koirat eivät nauti juoksemisesta tai temppujen tekemisestä. Kaikki koirat eivät pidä agilitystä ollenkaan. Sitten vain kehitetään juuri sinun koirallesi sopiva treenimenetelmä tai laji, ja rakastetaan sitä juuri sellaisena kuin se on.

Joulukalenteri 2015: Luukku 15

Pitkäaikaisimmat blogin lukijat varmasti tietävätkin mitä joulukalenterin viidestoista luukku aina tarkoittaa: nimittäin Skitson synttäreitä!

Toi allaolevassa kuvassa komeileva pöhkö olis jo kolme vee. Mulle se on kyllä edelleen ihan pikkupentu ja käyttäytyykin sillä tavalla, mutta on se niin kovin rakas ja huippu ystävä. Skitso on ollut niin erinlainen Didiin verrattuna, että sekin on omalta osaltaan opettanut mulle ihan järkyttävästi koiran kouluttamisesta ja kaikesta muusta mahdollisesta näiden vuosien aikana. Hyvää synttäriä höpsö pikajuoksia ja halikoila <3 Ja sit Skitso kans haluis toivottaa hirrrrveen hyvvee synttärii kaikille ihanille sisaruksille sinne maailmalle ja toivoo että saatte tosi paljon palloja ja saatte juosta ihan hirveesti, ja kiittää maailman parhaimpia Tuijaa ja Saria, joiden ansiosta pääsi tähän maailmaan <3

Skitsolla tosiaan oli vihreät silmät pienenä, kyseessä ei ole kuvamanipulaaito ;) Kyllä ne siintä sitten muuttui vanhenemisen myötä. Skitso toista päivää kotona <3

Joulukalenteri 2015: Luukku 14

Neljästoista luukku sisältää videomateriaalia meidän kolmannelta Fidarileiriltä, toivottavasti tykkäätte näistä! Meidän ihan arkea täältä näittekin edellisissä postauksissa. :) Äänet kannattaa ehkä laittaa pois päältä, on nimittäin aikamoiset äänitehosteet ... Ja suosittelen katsomaan videon loppuun asti ;)

Joulukalenteri 2015: Luukku 13

Tämän päivän luukussa käydään läpi meidän treenirutiinia. Ajan saatossa olen huomannut, että meille on kehittynyt tietynlainen rutiini, jota tulee ihan huomaamattaan noudatettua, joko enemmän tai vähemmän. Ajattelin siis jakaa sen tänään teidän kanssa!

Kun ensimmäiseksi pääsen agilitykentälle/hallille, käyn melko luonnollisesti heittämässä treenikamat joko halliin tai treenikentän laidalle. Eivät sitten ole tiellä ja valmiina odottamassa treenikentän laidalla käyttöä ja ne on siintä nopeasti noukittavissa. Kun kamat on pois tieltä, lähdetään sitten lämppälenkille, mikä koira mulla ikinä onkaan. Lämppään aina vähän tilanteesta riippuen 15-20 minuuttia, lämppää en kuitenkaan tee hirveästi kauempaa, sillä tykkään tehdä aika intensiivisen lämpän, ja jos sitä tekee liian kauaa niin vähintään ohjaaja olisi ihan poikki jo ennen itse treeniä. :D Meidän alkulämppä sisältää siis vapaana juoksentelua, ihan kevyttä ja tasaista ravia, sekä paljon spurttailua ja räjähtäviä lähtöjä, paikaltaan täysillä juoksua, pallon perässä juoksua, jne. Tähän lisäksi myös hieman venyttelyä ja paljon erinlaisia lihaksia avaavia temppuja.

Itse hallilla yleensä pyöritän koiraa paljon itsensä ympäri, ja heittelen vielä lelua ja ravaillaan myös kentän laidalla. Enne radalle starttaus tykkään myös ottaa ihan vaan muutaman putken ja siivekkeen kierron, että koiran lihakset on varmasti kunnolla hereillä. Ja sitten treenataan!

Treenin jälkeen ohjaaja tekee hetken kuolemaa kentän laidalla, ja koira saa juotavaa heti treenin jälkeen. Meidän kaikki koirat kun on sellaisia, että ne voivat kyllä juoda heti rasituksen jälkeen. Jos meillä on useampi treeni, niin ajasta riippuen kävelen noin 10-15, tai koko sen ajan mikä vain pystytään. Ja sitten treenien jälkeen onkin jäähkän aika. Meidän jäähkä kestää puolestaan vähän olosuhteista riippuen 25-40min, useimmiten sen 30min. Meidän jäähkä onkin todella paljon rennompi, ravaillaan ja ihan vaan kävellään, vapaana tai hihnassa, ja hengitetään. Jäähkään sisältyy kylläkin myös jonkin verran venyttelyä, eli ei mitään kovin ihmeellistä siis, palautellaan vain lihaksia ja poistetaan maitohappoja kehosta.

Millainen on teidän treenirutiini ihan mihin lajiin tahansa, ja koitteko tätä ollenkaan hyödylliseksi?

Joulukalenteri 2015: Luukku 12

Joulukalenterin luukku numero 12 sisältää päivämme puhelinkuvina, toivottavasti tykkäätte! Haluaisitteko nähdä muutenkin puhelinkuvia tässä blogissa enemmän, niitä kun on niin harvoin esillä?

1. Hyvää huomenta! Uninen Skitso melkein valmiina toimintaan. :P 2. Aamupusujen aika, ei voida herätä ilman tätä! 3. Ja vielä tässäkin Skitso on sitä mieltä, ettei vielä tartte nousta. 4. Aamusalaatilla ... Siirin mielestä on ihan outoa syödä salaattia aamulla, sanokaa pliis joku, että täällä on muitakin aamusalaatin syöjiä! 5. Skitso poseeraa uusia valjaitaan, jotka ostettiin Messarista, ja nää Hurtan valjaat on muuten ihan huiput! 6. Tämän pellon takia Skitsolla oli kuratakki päällä... Eipä se sitten ollutkaan niin kurainen. :P Tässä ollaan siis aamulenkillä.

7. Vähän maisemaa lenkkireitiltä. 8. Skitso komentamassa mua jatkamaan sen kanssa jäätyneillä lätäköillä leikkimistä. 9. Marjon psyyketreenin paikka. 10. Vielä lisää maisemaa lenkiltä. 11. Ja Skitso lätäkön kimpussa. 12. Viimeisenä sitten Jerryn fysiikkaa. :P

13. Astan kanssa ajamassa psyykeestä ja fysiikasta kohti Akatemiaa. 14. Jounin Fidaritreeni alkamassa, samalla viikonlopun ensimmäinen treeni. 15. Ja tässä alkamassa Jan-Egilin päivän treeni. 16. Lämppälenkillä, että lähtee ja kanssa kunnolla! 17. Kukaan ei kertonut Skitsolle miten käy tuhmille koirille jotka huutaa radan vierellä. 18. Teeman mukaisesti: Fidaria nassuun. :D

19. Jäähkällä, ja kyllä muuten nyt näytään! 20. Skitso rakastaaaaa, on tuo koira kyllä huippu <3 21. Kiri ja Torpi poseeraa tyylikkäästi. 22. Sinin ja Vesan luona sekä suihkussa että Possen finaalia katsomassa. 23. Ja samalla syömässä myös itsetehtyä pizzaa, hups. :P 24. Joku taitaa ehkä vähän kerjätä. Vahingossa. Se lipsahti t: Skitso.

Joulukalenteri 2015: Luukku 11

Tämän päivän luukussa otetaan pieni katsaus meidän kauteen 2015, ja kerrataan, mitä kaikkea on tapahtunut.

Tammikuu lähti käyntiin todella hitaasti, lähinnä vain treenailulla lähinnä kaikkialla. Alkuvuodesta käytiin kisaamassa Skitson kanssa Lohjalla, josta ei sen kummempia tuloksia. Myöskin tammikuun alussa käytiin kisaamassa Vantaalla Skitson kanssa, josta vihdoin saatiin se meidän ensimmäinen LUVA ykkösistä, vaikka mä sopivasti sairastuin yhden yön aikana järkyttävään flunssaan ja vielä pienimuotoiseen mahatautiinkin! Jatkettiin Ace SUPERissa. Tammikuussa Didi piti ihan täydellistä kisataukoa. Käytiin myös tutustumassa Lappeenrannan uuteen koirauimalaan.

Helmikuussa alkoi Elinan tavoitteellisestin junnujen ryhmä Turussa Skitson kanssa, ja käytiin Kirkkonummella kisaamassa ilman tuloksia, Didillä prakasi puomi ja Skitson kaikki radat oli oikein ehjiä, mutta aina tuli joku pieni juttu. Muuten helmikuu olikin aika hiljaista aikaa, eikä mitään sen kummempaa tapahtunut.

Maaliskuussa lähdettiin heti kuun alussa hiihtolomalla kavereiden kanssa maanpakoon Rukalle, jossa vietettiin huippuhauska viikko. Koirahiihdon saloja opeteltiin Skitson kanssa siinä samalla, ja kyllä tuo koira vaan osaa loistaa ihan mitä tahansa sen kanssa tekeekään, monitaituri! Maaliskuun alussa tuli myös tieto, että päästään Didin ja Skitson kanssa mukaan Suomen agilityn Junior European Open - joukkueeseen, olin ihan onnessani! Maaliskuussa oli taas yksi Superileiri, ja Suomen mudiyhdistys muisti meitä ihanilla lahjoilla. Maaliskuussa oli myös Elinan junnuryhmän treenit. Maaliskuu oli siis ihan kisavapaa kuukausi, joka tuli tarpeeseen.

Huhtikuu alkoi Turun pääsiäiskisoilla, joissa tuli paljon tuloksia, mutta enemmän Didin kuin Skitson kanssa, eikä Skitsolle yhtään nollaa. Sain myös kisata peräti kahdella eri lainakoiralla neljä eri rataa, kiitos Ekan ja Bondin omistajille huippukoirien lainasta! Imatra KR oli myös, Skitsolle sileä ERI ja Raivo sai SERTin ollen ROP! Raivo, Kiri ja Inky mitattiin kaikki medeiksi, ja Kouvolan kisoista Skitsolle toinen LUVA ykkösistä! Didi pääsi kisaamaan Lappeenrannassa, josta neidille kaksi nollaa. Kuun lopulla Skitso pääsi vielä kisaamaan Mikkeliin vitosella ja kympillä, jonka jälkeen oli vielä Superileiri.

Toukokuu alkoi vappukisoilla Joensuussa, jossa Skitso nousi vihdoin kakkosiin ja Didille kahdelta radalta yksi nolla huippuajalla, oliko edes hieman hyvä fiilis! Lappeenrannassa kisattiin myös, Didille kolme vitosta ja Skitsolle kaksi hylkyä, mutta radat kokonaisuudessaan oli ihan siistejä. Käytiin myös mätsäröimässä, Skitso JH1 ja PUN2, äiti esitti Raivon SIN1 ja BIS-. Tämän jälkeen oli Maajoukkueleiri Raumalla molempien muudelien kanssa, joka oli kyllä niin huippu kokemus! Didi kävi vielä ennen arvokisoja voittamassa yhden radan Kouvolassa, ja Skitso valioitui Haminan perinteisessä toukokuun näyttelyssä. Didi ROP ja Raivo VSP.

Kesäkuu oli arvokisakuukausi. Kuun alussa Elinan junnutreenit, Helsingin reissu, Elinan yskäri ja Ace SUPER ja Pieksämäen viimeistelykisat, joista tuplanolla kakkossijoilla. SM-kisoissa tehtiin joukkueelle nolla ja sekä perjantain iltakisoissa että yksilöissä vitoset hyvillä ajoilla. Hauskaa pidettiin ja SM-kisat on joka vuosi vain huikeampi ja huikeampi kokemus kera huippujen ihmisten. Agilityn osalta levättiin ihan täysin kuun lopussa oleviin MM - karsintoihin asti, nautittiin suht lämpimistä säistä, lenkkeiltiin ja uitiin paljon. MM - karsinnoissa Jyväskylässä tehtiin kolme nollaa viidestä, eli päästiin toiselle päivälle, ihan suht hyvillä ajoilla, ja pidettiin taaskin hauskaa. Siintä oli hyvä suunnata kohti Eurooppaa.

Kuva: Jukka Pätynen/Koirakuvat.fi

Heinäkuu oli Eurooppakuukausi. JEO - kisat oli maailman huikein kokemus, meillä oli aivan huippuhauskaa ja tuloksillakin juhlittiin: Skitsolle yksilöhypärin ylivoimainen voitto ja Didille kokonaistuloksissa sija 2! Koko heinäkuu meni siis melko lailla asuntovaunussa ja autossa istuen. Blogista löytyy siis tarkempia postauksia reissusta! Kisattiin myös esim. Virossa jossa Didistä tuli EE AVA ja Skitsosta ja Didistä tuli molemmista EE MVA!

Elokuu alkoi Skitson luonnetestillä, josta neidille 231 pistettä laukausvarmalla. Skitso etsi lähinnä agilityesteitä, ja piti koko temppurataa ihan tylsänä paikkana. Saman viikonloppuna kisattiin myös Porvoossa, josta Skitsolle ensimmäinen LUVA kakkosista. Mudien erkkari oli myös, josta parhain tulos oli Didin VSP. Erkkaripäivänä käytiin myös vielä Skitson kanssa kisaamassa I-HAH:in kisat, joista Skitsolle heti toinen LUVA kakkosista, wop woooop! Elokuun viimeisenä viikonloppuna kisattiin myös JUN SM - kisat, joissa sijoituttiin Didin kanssa kolmanneksi. Skitso nousi myös aksassa vihdoin kolmosiin!

Syyskuun alussa kisattiin Purinalla viikonlopun aikana kuusi rataa, Didille kolme nollaa, ja sijoituttiinpa kerran toisiksi, ja Skitsolle ei nollia, mutta kuitenkin yllättävän siistejä ratoja ekoiksi kolmosten kisoiksi. PiirM-kisat oli myös Imatralla, koko kisoista jäi vähän karvas maku suuhun, vaikka ekat radat sujui molempien kanssa hyvin, ja tulokseksi molemmille vitoset, toiselle A:lta ja toiselle puomilta. :P Fidari alkoi myös syyskuussa, ja nautittiin Skitson kanssa koko leiristä niiiin paljon! Didi, tuo maailman paras kikkurakasa täytti myös viisi vuotta. Syyskuussa myös matkusteltiin, kun pääsin Didin ja Skitson kanssa Luxemburgiin Lisa Frickin ja Tereza Kralovan seminaariin, joka oli kyllä aivan mahtava kokemus!

Lokakuussa oli Take One - pentupäivät, ja tänne tulikin viikonlopuksi iso kasa erirotuisia koiria asustelemaan. Aksattiin, jäljestettiin, fribailtiin ja lenkkeiltiin. Ja syötiin. Paljon. Jouduimme luopumaan Jatsista, tuosta maailman mahtavimmasta shelttipapasta, ja treenattiin Tiian kanssa täällä Lappeenrannassa. Kisattiin niin Lappeenrannassa (Skitsolle A-SERT ja H-SERT, Didille yksi nolla), Pieksämäellä (Skipalle toinen H-SERT) ja Jyväskylässä (huippukisat, Didille kolme nollaa ja Skitsolle huippuja ratoja, saatiin Didin kanssa jo nyt kaikki arvokisanollat kasaan).

Marraskuussa kisattiin Halloweeninä Kuopiossa, josta ei jäänyt muuta kerrottavaa kuin Didin upea vauhtia, treenattiin niin Jan-Egilin valmennuksessa kuin Fidarissakin. Lenkkeiltiin paljon märissä metsissä, ja podin pienimuotoista agilitymasennusta, kun ei oikein mikään tuntunut sujuvan sillä puolella ja muutenkaan. Jyväskylän näyttelyssä käytiin Raivon kanssa, Raivolle ekana päivänä ERI ja toisena EH. SAGI myäs muisti meitä myös kukkakimpulla. :)

Joulukuu on ollut meillä todella hiljaista aikaa aksan osalta. Messariviikonloppu starttasi homman käytiin, josta luittekin ihan vasta meidän oikein onnistuneesta viikonlopusta. Nyt ollaankin viettämässä Fidariviikonloppua, ja ensi viikonloppuna kisataan Vantaalla molempien kanssa. Terveenä ollaan onneksi pysytty, eikä kenneyskäkään ole tänne rantautunut, eikä toivottavasti tulekaan *koputtaa puuta*.

Miten teillä on sujunut tämä vuosi?