27. heinäkuuta 2016

#throwback 1

Allekirjoittanut palasi ihan huipulta riparilta elävien kirjoihin, kerkeehän tässä pari päivää olla kotona ennen kuin otetaan suunnaksi ensin Keminmaan ja heti sunnuntaina juhlitaankin sitten naimalupaa. Rankka rupeama edessä, mutta varmasti sen arvoista! Oon muuten ollut viimeeksi viikon ilman koiria 2014, voitte kuvitella miten oudolta tuntui ... :D Oli ihanaa nähdä mun murut taas pitkästä aikaa <3

Tänään tulin kuitenkin heittämään teille kasan useamman vuoden vanhoja kuvia, useimmat vuosilta 2012-2013. Voihan lapsikoirat <3 Haluaisitteko nähdä näitä useammin vai aina vaan silloin tällöin satunnaisesti once in a year?

Raivon eka reissu Rukalla, mamma opettaa miten jäällä toimitaan :D
Hei äiskä oot aikas ihku <3 
Nää kaksi kuvaa on otettu ennen Skipan tuloa meidän äitin siskon mökiltä Kuusamosta, mä niiiiin kaipaan tän mökin maisemia, Rukalle joku 20km eikä kun muutamata talo lähellä, niin rauhallista ja rentoa, porojakin saattaa tulla vastaan keskellä metsää. :D
Skitson eka ilta meillä, ja hän päätti, että haluaa sohvalle. Vaikka kukaan muu ei siellä ole ollut, hänen kuuluu olla.
Voi pentuSkitso <3
Ollaan ystäviä jookos, ananas ja kookos <3
Skitso ja paras kameli <3
Tihutöissä :D
Khaikki on iha väälinpäääin! 
Voihan Raipe!
Mammamuti ihan beibinä <3

16. heinäkuuta 2016

Junior European Open 2016


Meidän reissu alkoi jo pe 1.7 Turussa Elinan yksärillä, joka jäi tosin vähän lyhyeksi keskelle Turun motaria puhjeneen renkaan takia, mutta saatiin vielä sellainen tunti aikaa treenata, joka riitti neljälle koiralle sellaisessa helteessä ihan loistavasti, tai ainakin ohjaajalle. :D Mudien mielestä Elinan lastenallas oli ihan paaaaras juttu, ja mikään ei ollut siistimpää kun päästä loppupalkaksi sinne lutaamaan. Treenit itsessään sujui hyvin ja ehdottomasti hyvillä fiiliksillä lähdettiin kohti Slovakiaa.

Äiti ajoi uunituoreiden renkaiden kanssa vielä takaisin Lappeenrantaan, sillä mureilla oli vielä lauantaina fyssari, mutta koska lautta lähtisi jo maanantaina, todettiin, että turhaan mä enää takaisin kotiin lähtisin, joten pe-la yöksi tungin itteni Siirille ja koska Siiri lähti jo sunnuntaiaamuna matkaan, menin sitten vielä la-su yöksi Hannalle ja koska lautta lähti aamulla jo kahdeksalta, niin mentiin sitten vielä su-ma yöksi pikkuveljen kummeille. Ois ollu ehkä astetta helpompaa vaan lähteä kotiin, mutta seura oli mitä mahtavin, joten ei valituksia. ;)

Lauantaina lähinnä tuijotettiin karintoja livestreamin kautta, ja tehtiin se mitä parhaimmissa maisemissa, kun pyöräiltiin Haukilahteen merenrantaan herkuttelemaan, ottamaan aurinkoa ja tietenkin katsomaan niitä karsintoja, kyllä kelpasi!

Lauantai-iltana siirryin Hannalle, iltalenkin aikana kerkesi hyvin jutella ja sekoillakin (kun ollaan Hannan kanssa kahdestaan ei ikinä seuraa mitään hyvää), ja sunnuntai menikin taas karsintoja tuijotellessa. Sunnuntai-iltana siirryttiin sitten vikaan yöpymispaikkaa, ja maanataiaamuna lähtikin lautta.

Maanantaina ajettiin Tallinnasta Kaunasiin ensimmäiseen hotelliin jossa oltiin yötä, ruoka oli hyvää ja tilat oikein siistit ja kivat, salikin löytyi, jota hyödynnettiin sitten heti seuraavana aamuna. Olin muuten aika järkyttävän halpoja noi hotellien hinnat Suomen vastaaviin verrattuina, ei olisi ikinä uskonut!

Tiistaina sitten Kaunasista Katowiseen, ekana päivän ajettiin 8h ja seuraavan 9h, autossa istumista siis riitti. Katowisessa oli myös oikein kiva yöpymispaikka ja illalla (melkeinpä yöllä...) kerettiin myös tavata Stefanin kasvattajaa (jos joku ei tiedä/muista, Stefan on siis Skitson urosvalinta mahdolliselle pentueelle), ja Stefanhan ei siis asu tämän kasvattajan luona, mutta oli ihan superkivaa nähdä ja tavata myös Stefanin äiti Gaszka, Raivo rakastui iiiihanan naiseen ihan totaalisesti. :D
Raivo ei tähän kuvaan päässyt.
Keskiviikkona ajamista olikin enää neljä tuntia, ja savuuttiin Slovakiaan kohteeseen, X-Bionic sphereen. Kisathan oli aivan järkyttävän hulppealla alueella, juuri avatussa uudessa urheilukeskuksessa jossa muistaakseni pystyy treenaamaan 27 eri Olympialajia, ja sisälsi myös ihan järkyttävän kokoiset tallialueet laukkaratojen, vesipuistojen ja muiden härpätysten kanssa, olo oli kuin lomalla eikä missään kisoissa, suomalainen kun on tottunut itikoihin, vesisateeseen ja kymmeneen asteeseen, tuolla paistoi aurinko koko ajan kun oltiin siellä, ja lämpöä vähintään sen 27-30-astetta. Että juuh. Keskiviikkona tutustuttiin alueeseen, syötiin kavereiden kanssa ja kerättiin voimia tulevaa koitosta varten.
Torstai alkoi aamusalilla Siirin, pikkuveljen ja iskän kanssa, jonka jälkeen aamupalaa ja pienen lepuuttelun jälkeen eläinlääkärintarkastukseen. Homma toimi, saatiin lupa osallistua ja siitä sitten melkein heti treeneihin, jotka sujui oikein hyvin. Mudit kulki ja ne tuntuivat tykkäävän pohjasta, itselle se tuntui vähän raskaalta, tuntui ihan hiekkarantapohjalta. Skitsolla oli enemmän tai vähemmän sokka irti, mutta kontaktit otettiin hyvin ja minutti treeniaikaa tuntui jopa vähän pitkältä. :D

Treenien jälkeen olo oli enemmän kuin hiostava, käyntiin Siirin, Saanan, Miljan ja Lotan kanssa uittamassa koiria läheisessä joessa, jonka jälkeen lähdettiin sitten lyhyen tiimipalaverin ja ruokailun jälkeen uimaaaaaaan, meitä oli paikalla joukkuelaisia 6. Vesi oli 35-asteita, eli jopa vähän liian lämmintä, mutta kyllä kelpasi siellä lillua ja lepuuttaa, ja tuntui enemmän kuin hyvältä, viikonlopun aikana todettiin ihan liian monta kertaa miten kuuuuma siellä oli.
Perjantaina oli avajaiset jo klo 8 alkaen, ja paikalla oltiin puoli tuntia aikaisemmin. Didi on ollut aikaisemmin jokaisissa avajaisissa kolmen vuoden ajan, joten Skitso pääsi tällä kertaa noviisina avajaistunnelmiin. Meteli oli kovempi kuin koskaan aikasemmin, ja teki itsekin mieli tunkea korvatulpat korviin, mutta Skitso handlasi homman tilanteeseen nähden hyvin, ja oli oikein nätisti ja hienosti. Juokseminen edellytti heti remmin kanssa repimistä ja silleen. :P

Perjantaina oli myös aika ryhtyä tositoimiin joukkuehyppiksen merkeissä. Rata ei vaikuttanut hirveän vaikealta, muutamia putkiansoja löytyi jotka olisi voinut olla Skitson kanssa ongelmallisia, mutta muuten uskoin, että selvittäisiin ihan hyvin. Didille tuli harmillinen eka rima, muuten puhdas ja oikein hyvä rata, ja meidän joukkue sai kokonaistulokseksi tältä radalta kympin. Skitson kanssa tehtiin muuten ihan saakelin hyvää rataa, mutta tuon putken jälkeen olin myöhässä kun tein putkijarrun jota ei olis tarvinnut, joten Skitso luki sen leikkaukseksi ja hyppäsi hypyn takaisinpäin, meidän joukkueelle tulos HYL. Olin molempien mudityttöjen tekemiseen oikein tyytyväinen, ja Didikin kulki oikein hyvin!

Illemmalla suunnattiin Siirin, Saanan ja Miljan kanssa Siirin isän kyydillä Bratislavan keskustaan syömään ja käymässä Hrad-nimisessä linnassa. Ruoka oli hyvää, ja mulla oli jalat jostain syystä aivan uskomattoman jumissa, juokseminen, salit ja järkyttävät määrät autossa istumista yhdessä varmaan aiheutti tämän ihanan tunteen, joten kiipeäminen tuntui aivan järkyttävältä, mutta kyllä kelpasi siellä ylhäällä olla, kannatti!

Lauantai alkoi yksilöhyppärillä. Rata oli kiva, siinä oli tarpeeksi haastetta, mutta hiuksia ei kuitenkaan tarvinnut ruveta repimään päästä. Skitso lähti radalle ennen Didiä, ja vaikka ohjaaja oli vähän myöhässä tehtiin ihan superkiva (ja nopein) rata, mutta harmillisesti otettiin pituuden ohituksella vitonen. Suunnittelin ensin tekeväni samalla tavalla kuin Didin kanssa, mutta vaihdoin suunnitelmaa, olisi vaan pitänyt pysyä siinä minkä alunperin valitsin... Vähän harmitti, mutta Skitso oli supertaitava, meni kepeille hienosti putkiansasta huolimatta (ei olla turhaan tätä treenattu koko kesän!), ja ei voinut olla kuin tyytyväinen koiran tekemiseen. :)

Didi puolestaan painoi upean nollan yhdellä kaarroksella ja sijoitus oli hyppyradalla 5./87!! Mä en voinut uskoa silmiäni, en olisi uskonut, että Didi pystyisi painamaan noin hyvin ja jäämään vain sekunnin kärjestä, oli ihan huippufiilis ja olin niiiiin tyytyväinen! Dimpu ♥︎

Meillä oli myös joukkueaksa lauantaina, Skitso hyppäsi yhden hypyn väärinpäin omaa mokaani josta HYL ja Didi teki ihan hyvän nollan, luottomudi!

Illalla oli sitten perinteiset iltajuhlat, luvassa ruokaa ja musiikkia. Pakkoa sanoa, että tää oli kyllä ehdottomasti parhaat iltajuhlat tähän mennessä, ihan kreisit. :D Tansittiin joka paikka soijassa puoleenyöhön asti, ja ilta huipentui paperilyhtyjen laittamisella taivaalla. Ihan kertakaikkisen huippu ilta, vieläkin naurattaa!

Linnakuvat on ottanut Siiri S
Sunnuntaina oli enää jäljellä yksilöaksarata. Tämäkin rata oli oikein kiva, mutta tarjosi myös haastetta. Skitso pudotti ensin ekan riman, jonka jälkeen käänsin lyhyen putken jälkeen liian tiukasti, jonka johdosta Skitso luki hypyn ihan oikein takaakiertona. Loppurata sujui suht hyvin :D

Didin kanssa yritin pitää vain mielessä sen ajatuksen, että tässä ei ole mitään mitä me ei osattaisi, ja me pystytään tähän. Didi jäi lähtöön uskomattoman hienosti (jeeee!!), ja me tehtiikin tosi kiva NOLLA! A:lla mä olin jo aivan totaalisen loppu, mutta sain vielä voimaa painaa loppusuoran, ja tällä nollalla kiidettiin yhteistuloksissa neljänsiksi. Ei edes harmittanut, koska osallistujia ja nopeita koiria oli niin paljon, Didi ♥︎

Kotimatka alkoi maanantaina, ensin Puolan ja Liettuan rajalle yöksi, jonka jälkeen Latviaan ja Latviasta vielä Viroon ennen torstaina lähtevää lauttaa kotiin. Saatiin myös vihdoin aikaiseksi pysähtyä Salacgriva beachilla, murit nautti melkein tyhjästä ja loputtomasta rannasta ja irrottelusta ja uimisesta ja kaikesta mikä ei liittynyt autossa istumiseen. :D

Kertakaikkisen huippu ja ikimuistoinen reissu, toivottavasti ensi vuonna uudestaan!