Onnistumisia ja epäonnistumisia

Skitso ja uusi Pomppa!

Niitä sisälsi viime viikko. Aloitetaan viime viikon tapahtumat keskiviikon Didin ohjatuista.

Ohjatuissa meni hurjan hyvin! Tuntui siltä, että kaikki sujui, mä liikuin oikeista paikoista oikeeseen aikaan ja kaikki sujui. Tehtiin monta nollaa ja fiilis oli todella hyvä. Edes ohjaaja ei seoillut liikkeissään, ehkä minäkään en ole toivoton! Everyone still have hope vai miten se meni.

Torstaina oli Raivon ja Skitson vuoro näyttää kyntensä ohjatuissa. Mä menin silloin Raivolla, koska äiti ei päässyt treenaamaan, mutta äiti menee sen kanssa muuten kyllä. Raivon kanssa tehtiin seitsemän esteen pätkää. Alussa oli vähän säätöä, sillä R lukee vielä tosi huonosti ohjausta, ja tykkää tehdä omiaan selän takana. Saatii tuo pätkä menemään myös ihan puhtaasti - loppujen lopuksi. :D Saatiin ohjeeksi palkkaila sitä ihan vaan katseen puolelle tulemista, että se oppii lukemaan mun ohjauksia.

Skitson kanssa ei myöskään mennyt hullummin. Ensimmäisellä kerralla yksi putki imi puoleensa, mutta muuten ihan siistiä menoa. Kepit jätti kesken ja ennakoi putken minne ltiin seuraavaksi menossa, odotin keppien alussa että olisin voinut lähettää sen putkeen joka tultiin takaisin päin, mutta ei malttanut loppuun asti. Ei muuta ongelmaa.

Perjantaina lähdin koulun jälkeen kaappaamaan koirat ja miljoonat tavarat mukaan ja junaan kohti Helsinkiä. Didi oli ensimmäistä kertaa junassa, mutta minua ei kertaakaan huolestuttanut, etteikö se siellä viihtyisi - sen verran erinlaisissa kulkuneuvoissa tyyppi on matkustanut. Vähän aikaan Didi veti penkillä istu - maahan väliä, mutta nopeasti Didi rauhoittui siihen penkille. Junassa istui myös meitä vastapäätä mukava tyttö, joka kertoi, että lukee mun blogia, terkut siis sinne päin! Juna-asemalta Vesa tuli hakemaan ja mentiin taas Kirin omistajille yöksi.

Lauantaina kisattiin kolme rataa Hakunilassa HSKH:n kisoissa. Ensimmäinen rata oli samalla mudien ja umkarinpaimenkoirien mestaruusrata.

Eka rata vaikutti oikeasti todella vaikealta. Siis ihan todella. Ennen mua oli tullut kaksi nollaam ja koko radalta tuli yhteensä neljä nollaa. Ja me oltiin yksi niistä! Onnistuttiin tekemään nolla, oltiin neljänsiä, voitettiin mudien mestaruus ja oltiin UPK:n mestaruudessa toisella sijalla. Itse rata sujui hyvin, ennen keinua valuttiin molemmat ja puomin otin tosi tarkasti, jossa paloi aikaa.

Toiselle radalle lähdin tavoittelemaan sitä tuplaa. Putkijarrut tuntui tuolla radalla olevan monilla hukassa, nollia tuli kuitenkin suhteellisen paljon, joten oli mentävä kovaa jos sertinkin vielä halusi. Nolla sieltä tuli, viides sija ja toinen H - SERT, koska kisaajia oli niin paljon, ihan huippufiilis, vihdoin se tuplanolla ja serti kaupan päälle!

Vikalla radalla mä olin jo ihan ulkona ja koirakaan ei enää parhaimmassa vireessään, päivä oli pitkä. Ensin tuli vitonen kepeiltä ja hyl kun palautin puomille. Alla on kaikki päivän radat, kiitos Sinille kuvauksesta!

Skitson kisailut oli sitten sunnuntaina. Kaksi rataa, eka taas mestaruusrata. Eka rata meni muuten tosi hyvin, mutta harmillisesti haki yhden ylimääräisen hypyn, ja kepeille en ohjannut, ja kuten videolta näkyy, jos on tippaakaan myöhässä, niin noin se tekee. Siinä onkin pois kytkemistä. Videosta kiitos Marjolle!

Toinen rata sujui puoleen väliin asti hyvin, mutta sitten jäin niin paljon jälkeen, että koira hermostui, ja jäi jatkuvasti näykkimään. Skitson kanssa pitää ottaa treeniin sen, että se sallii mun olla vähän jäljessä, koska mä en todellakaan tuu aina olemaan sitä edellä. Se vaatii multa toistaiseksi ohjauksellisesti niin paljon, etten osaa vielä reagoida siihen. Didi on koira joka antaa huomattavasti enemmän anteeksi, Skitso ei anna yhtäkään sormeen suuntaan; se joko meni jo tai sitten koko rata menee plörinäksi. Treeniä, treeniä siis!

Harmittaa, kun päivisin on niin lyhyen aikaa valoisaa. Tuntuu, ettei mitään kerkeä tekemään, ennen kuin on jo pimeää. Koulukin vie voimia ihan hirveästi tällä hetkellä, antakaa siis anteeksi se, että postauksia tulee näin hitaalla tahdilla!