The fire in the soul got me ready to fight

Keskiviikkona oli ohjatut. Päästiin vihdoin uuteen halliin treenaamaan, pohja oli ihan sikahyvä ja lämpötila sopiva, ei valitettavaa! Turpi pääsi tekemään rataa, oli ja hienosti tekikin. Ensimmäisellä kerralla kielsi kasin, muuten tehtiin ihan puhtaasti, lopun kuvio tuotti ongelmia kaksi kertaa. Äiti tuli kuvaamaan viimeistä vuoroa, alla siis vähän videomateriaalia.

Torstaina oli epikset LAUn hallilla. Lähdin paikalle vain Skitson kansa, tarkoitus oli testata miten se kestää kisatilanteen, eli räyhääkö kepit ja kontaktit. Ei räyhännyt! Skitso oli ihan loistava, keskittyi ja räyhähti vain kerran tuossa hyllykohassa kun ei ollut enää varma minne pitäisi mennä. Kova hinku olisi kisaamaan, katsotaan löytyykö sopivia kisoja ...

Tänään lähdettiin heittämään lenkkiä Tuulin ja Katariinan kanssa Hämmäoteensuolle. Tunti lenkissä meni ja tuon reitin matka on ehkä 2km, mutta koirat väsyttivät itseään melkoisen tehokkaasti juoksemalla soisessa maastossa, ja Skitso ja Tirppa juoksi hulluna keppien perässä, vuorotellen heiteltiin murfeille keppejä. :D Kääpiöiden kanssa innostuttiin vähän juoksemaan, vaikka pääasiallisesti mudit oli aikamoisen roturasisteja ja juoksivat keskenään. Kun odoteltiin kyytiä, otin Didin kanssa seuruuta, häiriönä huutava Skitso. Teki tosi hyvin, senkin jälkeen vaikka vahingossa murjoin Didin jalkaa kengälläni ... Teki tiiviisti ja suhteellisen hyvällä innolla, hyvä Turpi! Koska Raivo ei päässyt mukaan, käytin koko viisikon vielä puolen tunnin peltojuoksentelulla kotiin päästyäni.

Pikkuveli ja yökylässä oleva kaveri lähti pelaamaan koululle jalkapalloa, joten käytin tilaisuuden hyväkseni ja nappasin Rapen remmin päähän. Tarkoitus oli lähteä tekemään häiriöttreeniä tokon merkeissä.

Aloitettiin minuutin paikkaistumisella. Ensimmäisellä kerralla valahti puolen minuutin kohdalla maihin, josta seurasi uusi yritys. Nyt pysyi koko minuutin ylhäällä, ja istui molemmat kerrat valppaasti koko ajan katse mussa, ei edes vilkaissut kiljuvia lapsia, hyvä!

Tämän jälkeen siirryttiin seuruupätkiin. Lelu oli oikeassa kainalossa, otettii neljä pätkää. Kolme ekaa pätkää oli tosi lyhyitä, viisi askelta suoraan. Toisella kerralla kontakti rakoili kerran, muuten tosi hyvää ja tiivistä. Neljännellä kerralla viisi suoraan, käännös oikealle, viisi suoraan, käännös vasempaan ja kymmenen suoraan. Oikealle käännös oli aika väljä, muuten hyvä. Palkkasin erikseen sitten lelulla tiiviistä oikealle käännöstä.

Tässä välissä pidettiin oikein kunnon leikkimistauko, Raivo repi lelua ihan hulluna ja leikki tosi hyvin.

Tämän jälkeen neljä eteentuloa. Kaksi ekaa vinoja, toiset kaksi suoria, tuli hyvällä vauhdilla. Kolmannelle olisi voinut tulla lähemmäs, korjasin. En vielä pyydä Raivoa istumaan, ainoastaan juoksemaan tiivisti mun eteen seisomaan, liitetään se istuminen sitten myöhemmin.

Sitten mentiin ihan pelaajien viereen kun laukoivat yhteen maaliin. Pitkä seuruupätkä oli tiedossa. 20 askelta, paljon temponmuutoksia että vauvan mielenkiinto pysyy varmasti yllä. Paikka pysyi, kontakti rakoili kolme kertaa, josta saman tien käskysänä uudestaan, että me tehtiin tätä hommaa. Raivo oli hieno!

Tämän jälkeen tehtiin kerran luoksetuloa niin, että just kun on kohdalla lähden juoksemaan lelun kanssa pois. Tehtiin tämä kerran, ja sitten kaksi luoksetuloa viiden metrin päästä, käytin vielä pientä käsiapua. Tuli hyvin!

Tämän jälkeen vielä yksi kahden askeleen seuruu ja paljon leikkiä, hieno Rapetin!