MM - karsinnat 2015 ja lomareissu

Ekan päivän vikalta radalta, kuva Jukka Pätysen ottama.

Jyväskylässä oli sitten viikonloppuna seuraavat arvokisat tälle kesälle. Vuorossa oli siis MM - karsinnat! Perjantaina tultiin illalla paikalle, jätettiin vaunu Haukkuvaaran hallille ja käytiin ilmoittautumassa huomiselle. Kaupan kautta takaisin vaunulle, ja vähän kaiken muun säädön kautta nukkumaan (todellisuudessa meni johonkin kymmeneen), koska huomenna olisi herätys 6:15 ... Kuka keksi heittää medit päivän ekaksi?

Aamulla sitten koomailun jälkeen auto kohti JAT-Tilaa. Eka rata oli minusta tosi kiva, ja siinä oli kuitenkin riittävästi haastetta karsintaradaksi! Didi ei ole hirveän itsenäinen ja ilman ohjausta irtoava koira, joten meille tässä radassa ei oikeastaan ollut mitään vaikeaa. Radalle lähdettiin hyvällä fiiliksellä, ja nolla sieltä myös sitten tuli huippufiiliksen kera! Pisteitä tältä radalta saatiin "vaan" 7.30, eikä oltu 22. parhaan joukossa, lähinnä tuon levähtäneen pakkovalssi-valssin takia. Toinen rata oli kuitenkin aina olemassa, joten en jäänyt miettimään sitä liikaa. Toinen rata ei myöskään ollut helppo, ja kiitin onneani, että Didillä on oikeasti aika vahva putki-kontaktierottelu, sillä ilman sitä olisi oltu pulassa tällä radalla. Alun pakkovalssi-valssi levähti pahasti (...taas....Tietääpä mitä treenata...), mutta muuten ei sattunut mitään ihmeellistä, ja nollana maaliin! Didin sijoitus oli tällä radalla 14. ja pisteitä saatiin 21.00 (johon olin tosi tyytyväinen), joten lähdettiin toiselle päivälle yhteistuloksissa sijalta 23. Kaikki tavoitteet oli jo tässä vaiheessa saavutettu: pääsy toiselle päivälle, Didi ei temppuilut lähdössä ja otti kontaktit tasan niin hyvin kuin vaadin. Parannus oli huima viimevuoden karsinnoista, ja siihen olin tyytyväinen!

Toinen päivä alkoi agiradalla. Mä en ollut yhtään hereillä ekalla radalla, ja se kyllä myös näkyi. Tämä rata oli myös selkeästi viikonlopun radoista meille vaikein. Hylkyhän sieltä sitten tuli, pakkovalssi-valssi levähti taas, ja mudi karkasi putken väärään päähän. Juostiin sitten suoraan puomin kautta maaliin, ja vaikka itse juoksin täysiä maaliin, mudi otti puomin hyvin kiltisti, jotain positiivista!

Hyppäri oli tosi kiva, juosta sai paljon ja taas oli ihan riittävästi haastetta. Alussa oli ihan suorassa linjassa hyppy, pituus ja kepit, keppien jälkeen mutkaputkeen. Didi tuntui alussa ekaan putkeen asti todella oudolta ja hitaalta, mutta putken jälkeen oli taas ihan erinlainen vaihde päällä, ja mudi veti ihan normaalia vauhtiaan. Vedettiin rata melkein nollana, vika rima nimittäin tuli alas. Didi pudottelee rimoja todella harvoin, joten en oikein tiedä, että mikä sen aiheutti, mutta ei voi mitään. Sellaista sattuu, ja tälläiset pitää vään sysätä päästä pois.

Finaalirata oli ihan todella kiva. Se oli oikeastaan aika helppo, mutta ei niitä nollia kovin paljoa tullut, joten haastetta oli ihan riittävästi. Tämä oli varmaan ainut rata, jossa ei tullut pienintäkään ylimääräistä kaarta. Aika jäi kuitenkin juuuuri ja juuri ihanneajan yli, eli 0.14s tuli yliaikaa, sillä kärkipään koirat veti niin kovaa (ihanneaika määräytyy luokkaa johtavan koirakon ajan mukaan), ettei ihan siihen aikaan keretty. Mudikin tuntui jo vähän väsyneeltä, monta rataa viikonloppuna kuitenkin kisattiin.

Loppujen lopuksi karsinnoista jäi hyvä fiilis, ja Suomelta lähtee tänäKIN vuonna ihan huiput joukkueet. Muutama Didin pentujen omistajista tuli myös ihan paikan päälle katsomaan, joten oli tietysti myös kiva nähdä heitä! Karsinnoissa on myös aina kiva kisata, koska siellä kaikki kannustavat toisiaan, ja positiivisen energian pystyy melkein tuntemaan ilmassa, fiilis on siellä vaan aina ihan huipussaan.

Seuraavat arvokisat onkin sitten Tshekeissä. Lähdetään jo perjantain lautalla Viron maalle, sillä viikonloppuna on Pärnussa sekä näyttelyt että agilitykisat. Ajetaan sitten viikonlopun jälkeen Tshekkeihin Junior European Openiin, jossa onkin jo paljon enemmän koirakoita kun viime vuonna. Me ollaan Kimin kanssa edelleen yksi medien joukkue, ja muut medit ovat sitten oma joukkueensa. Tavoitteena on tietenkin nostaa sijoitusta vielä siintä viimevuoden pronssista. ;) Yksilömitalli olisi myös aika huippu juttu jommankumman muudelin kanssa, mutta saas nyt nähdä! Sen kyllä tiedän, että reissusta tulee ihan varmasti ikimuistoinen, jo pelkästään niiden ihmisten takia, joita sinne on tulossa.

Blogi jää nyt todennäköisesti riessun ajaksi tauolle, ellen jostain repäise nettiä, mikä on aika todella epätodennäköistä. Jos kuitenkin yhtään nettiä saan jostain, niin päivittelen kuulumisia mudien Facebook-sivulle, joten kannattaa seurata meitä siellä!

Adios amigos, nähdään parin viikon päästä!

Vikalta radalta, tämäkin Jukan ottama.