2016

Mutta ennen sitä palaillaan nopeasti sinne Helsingin kisoihin 20.12! Lähdin itse lauantaina jo melkein heti joulujuhlan jälkeen junalla tyttöjen kanssa Helsinkiin, ja se reissu alkoikin ihan loistavasti sen kassin katoamisella. Siintäkin kuitenkin selvittiin, ja päästiin sunnuntaina kisaamaan molempien kanssa kolme rataa, hypäri ja kaksi aksarataa. Skitson kanssa puomin kohdalla sotasuunnitelma testata juoksari ekalla radalla, ja jos ei toimi, niin pysäytetään sitten toisella. Hanna ja Siiri tulivat myös molemmat kattomaan kisoja, ja Siiri kisasi myös, ja siintä olikin sitten tarkoitus suunnata suoraan Siirille yöksi.

Ensimmäinen hypäri oli Seppo Savikon käsialaa, eikä vaikuttanut hurjan vaikealta, vaikka koko radalla oli aina pieniä, hankalia kohtia ja kova vauhti olisi koko ajan. Skitson kanssa varsinki tiesin, että tulisi monessa kohtaa aaaaaika kiire, jos halutaan välttyä kielloilta. Didin kanssa pääsin starttaamaan heti toisena, joten rataantutustumisen jälkeen heti koira äitiltä ja radalle.

Lähdössä Didi käyttäytyi kuin unelma, olin todella tyytyväinen, ei huutanut ja pysyi hallinnassa koko ajan, hyvä Dips! Ennen keppejä tuli vähän kiire, mutta mun oli tarkoituskin vetää ennen keppejä vähän pitkäksi, jotta Didi kerkeää suoristaa ittensä, se kun taipuu ahtaisiin väleihin aika huonosti. Kepit oli taas aika hitaat, mutta ihan menevät, ja koira kulki muuten tosi hyvin, tuon toisen putken jälkeen ennen kolmatta putkea vähän valahti, kun mun oli tarkoitus mennä tekemään sinne pakkovalssi-valssi, mutta enpäs sitten kerennyt, niin ihan vaan vasemmal siivekkeen puolelta mentiin. Loppurata sujuikin hyvin, ja nollana päästiin maaliin, oikein tyytyväisen ohjaajan kera. Meidän vika hyppyserti meni valitettavasti nenän edestä juuri neljänneksi sijoittuneelle, mutta kyllä se sieltä vielä tulee ...

Skitson vuoro oli aika luokan loppupäässä, ja kävi kaveri taas pienen tauon jälkeen aika kuumana, mutta yritin nyt ainakin itse olla kiihdyttämättä koiraa yhtään sen enempää. Jonkinlainen yhteisymmärrys löytyi ennen rataa, ja sitten mentiin. Kepit sössin ihan itse hätäilemällä, jonka jälkeen vielä napattiin yksi kielto, kun olin myöhässä. Muuten rata sujui hyvin, vaikka mä olin todella hidas ja jatkuvasti koiran tiellä ...

Toinen rata oli puolestaan Janne Karstusen suunnittelema, tälläkään radalla ei ollut mitään hirveän suuria hankaluuksia, muutamia hankalia kohtia kyllä löytyi. Didin kanssa startattiin taas ekana, ja kaikki sujui ihan suunnitellusti, A olisi toki voinut oli parempikin. Nollana kuitenkin maaliin, Didi veti tosi hyvin, ja lähtö oli taas ihan huippuhieno! Didi sijoittuikin kolmanneksi tällä radalla.

Skitson kanssa rata meni tosi hyvin kolmanneksi vikalle esteelle asti, mutta ei toiminut juoksupuomi ei, josta hyl. Muuten rata sujui tosiaan hyvin, A oli huippuhyvä ja Skitso kuunteli tosi kivasti, huippukaveri.

Myös meidän vika rata oli Karstusen Jannen käsialaa, tää rata olikin jo vähän kinkkisempi, erityisesti A:n jälkeinen kohta. Äiti sai juosta Didin kanssa tämän radan, ja kaksikko taiteili oikein kivan nollan, jolla sijoittuivat neljänneksi, olisivat olleet reilusti kolmansia, jos radalta olisi jäänyt muutama ylimääräinen pyörähdys pois. Äiti ei ottanut Didin kanssa lähtöä samalla tavalla kun minä, ja johan neiti laittoi tilanteen ihan pelleilyksi. :D

Skitson kanssa otettiin siis pysäripuomi, koira kuunteli hyvin mitä sanoin ja erotti käskyn, mä vapautin ihan surkeasti eikä osunut kunnolla kontaktialueelle, josta vitonen. Lopusta vielä kielto muurilta, koira teki ihan oikein kun tuli muurin ohi, se kun on opetettu vastakäännöllä kääntymään oikeasti tiukasti. Mietin pitkään teenkö sitä siihen, mutta tuo ansaputki jäi kummittelemaan niin paljon, että päätin tehdä sen. Kymppi radalta siis kokonaistuloksena, eikä mitenkään huipulla ajalla, kun puomin jälkeen vähän pyörittiin ennen keppejä.

Kisojen jälkeen käytiin Hannan kanssa kävelemässä pilkkopimeässä kunnon lämpät, onneks Ojangon alue on aika hyvin valaistu, niin jotain sentään näki. :D Minit jäin myös kattomaan, kun Siirin iskän kyydillä päästiin sitten niille ja minit oli medien jälkeen, äiti lähti kuitenkin kaikkien mudien kanssa kotiin.

Jouluksi tulin kotiin, ja sopivasti sairastuin sitten pitkästä aikaa kunnon flunssaan, ja joulun aika vietettiin aika tehokkaasti sohvan/sängyn pohjalla. Tiia ja Emppu tuli tänne bortsupoikien kanssa viettämään vuodenvaihdetta, ja niin tuli myös Sini ja Kiri, joten vuodenvaihde sisälsi lenkkeilyä, hyvää ruokaa, nauramista, maailman huonoimpia leffoja ja tietenkin myös vähän aksaa jääkylmässä hallissa. Mitään ihmeellistä ei tehyt, lähinnä kontakti - ja keppitreeniä.

Hurttahuoneen järjestämässä The Dog Blog Awards Finlandissa meidät äänestettiin voittoon vuoden harrastusblogina ja toiseksi vuoden positiivisimmassa, ääniä kerääntyi kokonaisuudessa melkein 4000, iso kiitos kaikille teille jotka meitä äänesti, olette ihan huippuja! :)

Vaikka Venäjältä tuuleekin kovaa, niin Suomi vei myös U20 maailmanmestaruuden, oli muuten sellanen trilleri kyseessä, ettei meinannut edes nuoren pumppu kestää, ja oliko ketään parempaa tekemään sen ratkaisevan maalin jatkoajalla kun Kapanen, siinä oli ainakin niille kaikille, joiden mielestä ei pitäisi olla joukkueessa. :D Ja pakkaset on tosiaan tännekin saapunut, kannattaa asua näin lähellä rajaa, kun pakkasta saattaa öisin olla melkein -30*C ja päivälläkin reilusti yli -20*C, hyrrrrr. Mutta on sitä talvea kanssa odotettu! Kamerakin on päässyt ulkoilemaan oikein urakalla, kannattaa varautua miljoonaan samanlaiseen talvikuvaan.