 |
| Kaikki luonnetestikuvat ovat Oona Mäen käsialaa, kiitos! Tätä Skitso harrasti kun juteltiin. :P |
 |
| Skitso ihmettelee, mikä tohon oikein meni näin lyhyessä ajassa o__o |
 |
| Siihen se pieni Kettunen jäi vähän ihmeissään kököttämään. |
 |
| Siistiiii! |
Elokuun ensimmäisenä päivänä ajettiin Kaarinaan Suomen mudiyhdistyksen järjestämään luonnetestiin, ja tarkoitus oli Skitso luonnetestata. Skitson vuoro oli puoli kahdelta tai puoli kolmelta, mutta mentiin paikalle ajoissa katsomaan kaikki edelliset nartut, ja nämä mudit vetikin ihan kivat pisteet testistä. Mun oli tarkoitus viedä Skitso testiin, joten katselinkin oikein tarkkaan kaikki suoritukset. Tuomareina meillä oli Pia Järvinen ja Carita Koskinen, jotka käsittääkseni ennenkin ovat mudeja yhdessä testanneet. Olivat mielestäni kyllä todella osaavia tuomareita ja lukivat koiria hyvin, ja antoivat kaikille koirille ihan oikeudenmukaiset pisteet, mutta tietysti jokaisella on aina välillä se yksi tai kaksi osa-aluetta, jossa omistaja on vähän eri mieltä tuomareiden kanssa.
Skitson vuoro oli narttujen neljäntenä, joten hyvin kerkesin katsella muita koirakoita. Odotelessa vielä omaa vuoroa Skitso repi mun kanssa keppiä ja yritti saada potkimaan käpyjä, myönnetäköön, että kerran mä hellyin sille moisen potkaisemaan. Skitso oli testiin menossa ihan vieterinä ja maailman reippaimpana agilitykoirana, mutta ilme oli hieman hämmentynyt, kun missään ei näkynyt esteen estettä. Ja sitten Skitso huomasikin lelut, jotka seuraavaksi kiinnosti hyvin suuresti. Tuomarit kyseli vähän kaikenlaista, asuinoloista, perheen muista koirista ja miten Skitso niiden kanssa käyttäytyy, mitä harrastaa ja onko ollut mitään suurempia ongelmia noin yleisesti elämisessä, ja kaikkeen sitten vastailin sitä mukaan kun kysymyksiä sateli. Sitten aloitettiinkin testi.
Leikkimisessä kepin ekalla heitolla Skitso oli ottamassa keppiä suuhun, kunnes tajusi, että hyi, joku muu on leikkinyt tällä, yök! Vaihtoivat sitten samantien uuteen keppiin, mietti ihan hetken, mutta sitten innostui leikkimään oikein kunnolla. Halusivat leikittää myös lelulla, ja ensin heitosta ei innostunut yhtään, joten mä aloitin leikkimisen (tarttui heti Skitsomaiseen tapaan kiinni kunnon raivolla), ja siirsin siintä tuomarille, Skitso ei reagoinut vaihtoon millään tavalla.
Kelkka ei pelottanut oikeasti yhtään. Ei sitten yhtään. Kelkka ei pitänyt melkein mitään ääntä kun oli kokonaan nurmikolla, joten Skitsoa ei pelottanut. Olin aikaisemmin kertonut asuvamme maalla, ja isäni on osittain myös maanviljelijä, joten koirat kyllä näkevät paljon erinlaisia isoja koneita (traktoreita, puimureita ja sellaisia), ja tuomari totesikin, että taitaa teillä olla siellä vähän järeämmät vehkeet. :D Skitso tuli kuitenkin häntää heiluttaen kelkan luokse kun kutsuin, ja pyysivät vielä muodon vuoksi nostamaan hihaa, ja Skitso tunki kuonon "kainaloon" häntä hirveästi heiluen, reeeeipas mudi!
Tämän jälkeen oli uhkaus. Ja Skitsohan ei ottanut tilanetta yhtään tosissaan, sillä kyseinen tuomari oli jo aikaisemmin hellinyt Skitsoa, joten se vaan haukkui mulle hämmentyneenä ja välillä haukkui vähän tuomariakin. kun ottivat Skitson minulta, heilutteli vähän häntää tuomarille ja vaan oli siinä, Tuomari yritti viissiin saada Skitsoa istumaan, mutta ei tuo luupää tasan istu tuollaisessa tilanteessa jonkun vieraan käskystä ... :D Jätti sitten sen vaan siihen seisoman ja siihenhän se jäi möllöttämään. Kun sain kutsua luokse ihmetteli vain, että missä leluuuuu!
Haalari ja tynnyri oli tämän jälkeen, kumpaankaan ei mitaan suurempaa reagointia, haalari kun nuosi hyppäsi kyllä sivuun, mutta ei välittänyt enää sen jälkeen yhtään kun käveltiin ohi, ja tynnyriin reagoi ihan minimaalisesti.
Pimeässä huoneessa Skitsolla ei ollut mikään kiire mun perään. :D Rauhassa kävi paikkaa läpi eikä ollut mikään kiire etsinnöissään, tuomarit yritti vähän pelotellakin Skitsoa, mutta ei reagoinut. Kun sitten löysi mut istumasta siellä, hän oli hyyyyvin onnessaan, ja loppujen lopuksi Skitso selviytyi ihan suhteellisen nopeasti, hänellä ei vaan ollut minkäänlaista paniikkia päällä.
Seinäänjätössä jäi vaan möllöttämään ihan surkean näköisenä, ja vähän haukahteli perään. Ei välittänyt hyökkääjästä ennen kun tuli ihan iholle, jolloin yritti poistua tilanteesta, mutta heti kun uhkaaminen lopetettiin, oli ihan kaveri hyökkääjän kanssa ja odotti vain mua. Laukaukset oli vielä vikana, eikä ne tuntunut missään, mutta tässä onkin koira, joka vetää selällään sikeitä vuodenvaihteessa.
Toimintakyky: +1a Kohtuullinen
Sanoivat, että oli todella lähellä kakkosta, mutta koska ei sanonut seinällä enää mitään tuomarille, jäi ykköseksi. Pimeässä huoneessa tosiaan toimi erittäin hyvin.
Terävyys: +1b Koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä
Puolustushalu: +1 Pieni
Taisteluhalu: +3 Suuri
Hermorakenne: +2 Tasapainoinen
Paimenille taitaa olla tämä aika harvinaista, joten lämmitti mieltä!
Tempperamentti: +3 Vilkas
Kovuus: +3 Kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys: +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus: +++ Laukausvarma
Kokonaispisteitä kertyi siis mudien ennätyspisteet 231! Omasta mielestäni tulos oli kyllä hyvin Skitsomainen, ja S oli ihan oma itsensä koko testin ajan.
Koiraa, jolla on luonnetestistä tuollaiset pisteet, ei ole kyllä mikään helppo kouluttaa, jos ihan suoraan puhutaan. Blogin pitkäaikaisemmat lukijat tietää, että Skitson kanssa on esim. agilityssä painittu milloin missäkin asiassa, eikä ole helppoa enää muutta noin kovan ja päättäväisen koiran toimintaa, jos se on kerennyt päättä tehdä jonkin asian tietyllä tavalla, ja onneksi se ei ole meidän perheen ensimmäinen koira, ja myöskään ensimmäinen noin kova koira. Arjessa se on kuitenkin oikeasti aivan uskomattoman helppo ja nöyrä kaveri, ja kyllä se on vaan niin omaan käteen sopiva kun vain voi koira olla!
Skitson vuoro oli narttujen neljäntenä, joten hyvin kerkesin katsella muita koirakoita. Odotelessa vielä omaa vuoroa Skitso repi mun kanssa keppiä ja yritti saada potkimaan käpyjä, myönnetäköön, että kerran mä hellyin sille moisen potkaisemaan. Skitso oli testiin menossa ihan vieterinä ja maailman reippaimpana agilitykoirana, mutta ilme oli hieman hämmentynyt, kun missään ei näkynyt esteen estettä. Ja sitten Skitso huomasikin lelut, jotka seuraavaksi kiinnosti hyvin suuresti. Tuomarit kyseli vähän kaikenlaista, asuinoloista, perheen muista koirista ja miten Skitso niiden kanssa käyttäytyy, mitä harrastaa ja onko ollut mitään suurempia ongelmia noin yleisesti elämisessä, ja kaikkeen sitten vastailin sitä mukaan kun kysymyksiä sateli. Sitten aloitettiinkin testi.
Leikkimisessä kepin ekalla heitolla Skitso oli ottamassa keppiä suuhun, kunnes tajusi, että hyi, joku muu on leikkinyt tällä, yök! Vaihtoivat sitten samantien uuteen keppiin, mietti ihan hetken, mutta sitten innostui leikkimään oikein kunnolla. Halusivat leikittää myös lelulla, ja ensin heitosta ei innostunut yhtään, joten mä aloitin leikkimisen (tarttui heti Skitsomaiseen tapaan kiinni kunnon raivolla), ja siirsin siintä tuomarille, Skitso ei reagoinut vaihtoon millään tavalla.
Kelkka ei pelottanut oikeasti yhtään. Ei sitten yhtään. Kelkka ei pitänyt melkein mitään ääntä kun oli kokonaan nurmikolla, joten Skitsoa ei pelottanut. Olin aikaisemmin kertonut asuvamme maalla, ja isäni on osittain myös maanviljelijä, joten koirat kyllä näkevät paljon erinlaisia isoja koneita (traktoreita, puimureita ja sellaisia), ja tuomari totesikin, että taitaa teillä olla siellä vähän järeämmät vehkeet. :D Skitso tuli kuitenkin häntää heiluttaen kelkan luokse kun kutsuin, ja pyysivät vielä muodon vuoksi nostamaan hihaa, ja Skitso tunki kuonon "kainaloon" häntä hirveästi heiluen, reeeeipas mudi!
Tämän jälkeen oli uhkaus. Ja Skitsohan ei ottanut tilanetta yhtään tosissaan, sillä kyseinen tuomari oli jo aikaisemmin hellinyt Skitsoa, joten se vaan haukkui mulle hämmentyneenä ja välillä haukkui vähän tuomariakin. kun ottivat Skitson minulta, heilutteli vähän häntää tuomarille ja vaan oli siinä, Tuomari yritti viissiin saada Skitsoa istumaan, mutta ei tuo luupää tasan istu tuollaisessa tilanteessa jonkun vieraan käskystä ... :D Jätti sitten sen vaan siihen seisoman ja siihenhän se jäi möllöttämään. Kun sain kutsua luokse ihmetteli vain, että missä leluuuuu!
Haalari ja tynnyri oli tämän jälkeen, kumpaankaan ei mitaan suurempaa reagointia, haalari kun nuosi hyppäsi kyllä sivuun, mutta ei välittänyt enää sen jälkeen yhtään kun käveltiin ohi, ja tynnyriin reagoi ihan minimaalisesti.
Pimeässä huoneessa Skitsolla ei ollut mikään kiire mun perään. :D Rauhassa kävi paikkaa läpi eikä ollut mikään kiire etsinnöissään, tuomarit yritti vähän pelotellakin Skitsoa, mutta ei reagoinut. Kun sitten löysi mut istumasta siellä, hän oli hyyyyvin onnessaan, ja loppujen lopuksi Skitso selviytyi ihan suhteellisen nopeasti, hänellä ei vaan ollut minkäänlaista paniikkia päällä.
Seinäänjätössä jäi vaan möllöttämään ihan surkean näköisenä, ja vähän haukahteli perään. Ei välittänyt hyökkääjästä ennen kun tuli ihan iholle, jolloin yritti poistua tilanteesta, mutta heti kun uhkaaminen lopetettiin, oli ihan kaveri hyökkääjän kanssa ja odotti vain mua. Laukaukset oli vielä vikana, eikä ne tuntunut missään, mutta tässä onkin koira, joka vetää selällään sikeitä vuodenvaihteessa.
Toimintakyky: +1a Kohtuullinen
Sanoivat, että oli todella lähellä kakkosta, mutta koska ei sanonut seinällä enää mitään tuomarille, jäi ykköseksi. Pimeässä huoneessa tosiaan toimi erittäin hyvin.
Terävyys: +1b Koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä
Puolustushalu: +1 Pieni
Taisteluhalu: +3 Suuri
Hermorakenne: +2 Tasapainoinen
Paimenille taitaa olla tämä aika harvinaista, joten lämmitti mieltä!
Tempperamentti: +3 Vilkas
Kovuus: +3 Kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys: +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus: +++ Laukausvarma
Kokonaispisteitä kertyi siis mudien ennätyspisteet 231! Omasta mielestäni tulos oli kyllä hyvin Skitsomainen, ja S oli ihan oma itsensä koko testin ajan.
Koiraa, jolla on luonnetestistä tuollaiset pisteet, ei ole kyllä mikään helppo kouluttaa, jos ihan suoraan puhutaan. Blogin pitkäaikaisemmat lukijat tietää, että Skitson kanssa on esim. agilityssä painittu milloin missäkin asiassa, eikä ole helppoa enää muutta noin kovan ja päättäväisen koiran toimintaa, jos se on kerennyt päättä tehdä jonkin asian tietyllä tavalla, ja onneksi se ei ole meidän perheen ensimmäinen koira, ja myöskään ensimmäinen noin kova koira. Arjessa se on kuitenkin oikeasti aivan uskomattoman helppo ja nöyrä kaveri, ja kyllä se on vaan niin omaan käteen sopiva kun vain voi koira olla!
 |
| Joks tää huvipuisto käytii läpi? Mennääks nyt aksaamaan?? |
Meille selitettiin luonnetestiluennolla tuota haalarihommaa ja sielä tuli just puheeks se väistäminen. Kuulemma monet ihmiset kehuskelee silloin, jos niiden koira ei ole sitä haalaria väistänyt. Mutta se on huono juttu ja koira tuomitaan silloin heti erittäin kovaksi. Suoraa vaaraa päin -asennetta voi kutsua myös tyhmänrohkeudeksi ja se on sellainen ominaisuus, että siinä ei omistajalla oo enää mitään tsäänssejä, jos koira jotain päättää.
VastaaPoistaMutta hienot pisteet Skitsolla, mitä oon blogia seurannu niin uskallan sanoa, että kyllä, Skitson näköistä.
Jep, ehdottomasti toivoinkin, että se reagoi juuri tuollain väistämällä, mutta osasin kyllä myös odottaa, ettei se enää sen jälkeen ole kovin kiinnostunut siintä haalarista. :)
PoistaKiva kuulla!