25. toukokuuta 2015

Maajoukkueleiri 15.-17.5

Torstaina käytiin kisaamassa Didin kanssa Kotkassa, mutta siintä ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa. A oli ruma 2/3 agilityradasta ja ohjaaja teki myös muutamat mokat. Sellaisia kisoja joiden jälkeen tekisi mieli heittää koko laji kaivosta alas, mutta kyllä tästä vielä noustaan! Ainakin mudilla oli hauskaa.

Tekstin lopusta löytyy ylipitkä video melkein kaikista viikonlopun radoista, kannataa vilkaista sitä samalla kun lukee, niin pysyy radan kulusta kärryillä. Kannattaa laittaa videolle taustamusiikkia soimaan, siinä ei nimittäin ole ääniä!

Perjantaina sitten saavuttiin illasta Raumalle. Ohjelmassa olisi siis koko viikonlopun ajan juosta junnujen EO-leirillä, jonka tarkoitus olisi siis tutustuttaa meidät tytöt kunnolla toisiimme ja treenata samalla aksaa, joten olin todella innoissani viikonlopusta! Leirin aluksi pidettiin pieni aloituspalaveri ja sen jälkeen rakennettiin meidän sen illan rata, joka oli tarkoitus vetää kisanomaisesti läpi ekalla kerralla, ja toisella kerralla sai sitten palkata haluamiinsa kohtiin.

Lähdettiin muistaakseni medien toisena, ja meidän piti lähteä ajatuksella, että kisataan joukkuekisassa. Toisin sanoen tulos keinolla millä hyvänsä. Didi sai tosiaan ton päivän huilata Kotkan kisojen takia.

Skitson kanssa tuli heti eka rima alas, ja sen jälkeen suoritettiin puhtaasti tuonne viimeiselle putkelle asti, jota ennen ja jälkeen napattiin yksi ylimääräinen este. Muuten päästin sitten puhtaasti maaliin. Ehkä ohjaaja joskus oppii, ettei ton koiran kanssa voi olla löysä tai se meni jo? Skitso kun etsii ne esteet vaikka väkisin, ja nappaa ne jotka näkee, jos mä en kerro sille minne mennään.

Ennen tokaa kierrosta kirjoitettiin hyviä ja huonoja asioita paperille, ja tota noin. Niitä korjattavia asioita tuli koko lappu täyteen, lähinnä omalta osaltani ... No, ei muuta kun toiselle kierrokselle, ja päätin palkata keinulle ja puomille. Hyvin meni tosian tonne ekalle putkelle asti, ja sen jälkeen olin itse liian hätäinen taas vaihteeksi ja siintä yksi kielto. Keinun tuli läpi joten se uusittiin ja tultiin vielä muurin ohi, kun aurinko häikäisi niin ettei sitä itsekkään nähnyt mitään ja sokkona suunnistin kohti puomia.

Ilta päättyi RKS:n majalla, jossa meille jaettiin sponsoripaketit ja syötiin iltapalaa. Juteltiin paljon joukkuelaisten ja huoltojoukkujen kanssa, jonka jälkeen vetäydyttiin ihmisiltä syrjään asuntovaunuun.

Lauantaina oli sitten se kunnon treenipäivä, jossa meillä oli kouluttajina Esa Lehdistö ja Taru Mäkinen. Taru oli 2012-2013 mun ja Didin kanssa samassa Nextarissa ja samassa ryhmässäkin taisi olla, joten tunnen hänet kyllä hyvin, mutta Esa oli mulle aivan uusi tuttavuus, joten innolla odotin hänen oppejansa. Aamusta rakennettiin taas rata, pidettiin pieni palaveri ja sitten mentiin kentille treenaamaan.

Minit ja medit aloitti Tarulla. Rata ei missään nimessä ollut helppo, ja arvasin, että sieltä kyllä niitä ongelmakohtia löytyy. Meidän oli ensimmäisenä tarkoitus vetää rata kisanomaisesti läpi, ja treenata sen jälkeen. Skitson kanssa menin ekana. Muuten tehtiin puhdas rata, mutta kepeiltä Skitso tuli pois, koska itse lähdin liikkeellä niin rajusti sivuun. Lopussa meni rytmi ihan kokonaan, mutta siintäkin selvittiin.

Didin kanssa sitten Skipan jälkeen. Muuten puhdas rata, mutta A:n otin uudestaan, koska tuli taas rumasti läpi. Koska kannattaahan sitä aina yrittää! Lopussa lähdin tekemään sokkaria liian aikaisin, joten olin taas aika tehokkaasti hukassa.

Tämän jälkeen käytiin rataa yhdessä Tarun kanssa läpi. Mitään muuta ohjausta en muuttanut, mutta Tarun innoittamana päätin tehdä Skitson kanssa tuplasylkkärin ennen toista kertaa kepeille menoa. Tämän jälkeen treenatiin sitten ihan kunnolla.
Skitso oli ekana vuorossa. Kepeille sain neuvoksi olla menemättä ollenkaan niin pitkälle kun alussa menin, ja Skitso kesti leijeröinnin tosi hyvin, ja meni myös kepeille tosi siististi. A:n jälkeinen tuplasylkkäri meni ekalla kerralla vähän pyörimiseksi, mutta toisella kerralla se oli jo ihan nätti. Lopussa sain ton päällejuoksun onnistumaan tasan kerran, kun ei vaan muuten enää jalat jaksaneet. :D

Didin treeniä ei valitettavasti tullut videolle, koska äiti oli palkkaamassa kontakteja. Hiottiin vaan ihan muutamaa kohtaan, ei siellä muuten hirveästi ongelmaa enää ollut.

Treenien välissä meillä oli ruokailu, ruokana oli huippuhyvää itsetehtyä kalakeittoa ja kaikkea muuta pientä hyvää, namsk!

Illalla oli sitten Esan hyppyrata. Ei käyty rataa mitenkään ihmeellisesti läpi, koska se oli aika suora luukutusrata, joten lähdettiin vaan suoraan tekemään, ja Skitso oli taas vuorossa ekana.

Alun takaakierto-valssi oli jostain syystä Skitsolle hurjan vaikea, joten tuli käsky vahvistaa sitä. Tuota päällejuoksukohtaa keppien jälkeen treenattiin, jotta saatiin mun ajoitus ja paikka just eikä melkein nappiin. Neuvoksi sain myös yrittää rauhoittaa itseäni radalla, koska mitä enemmän mulla on sellainen ajatus, että nyt on kiirekiirekiire, sitä enemmän mulla on kiire, mutta kun olen rauhallinen ja yritän keskittyä vain koiraan, huomaan, että eihän mulla edes ole niin kiire kun luulin.

Didille ja mulle tää rata oli oikeesti helppo, eikä siinä ollut mitään ongelmaa. Didi ei kuitenkaan vaikuttanut yhtään omalta itseltään, ja itse epäilin jouksujen parhaiden päivien vaikuttavan, tai Didi tietysti saattoi olla vähän jumissakin. Lopetettiin kuitenkin aika lyhyeen kun muuten meni hyvin, vaikkei itselle hirveän hyvää fiilistä jäänyt koiran mielentilan takia. Esasta pidin kyllä kouluttajana todella paljon, artikuloi selkeästi ja osasi antaa hyviä neuvoja!

Kerettiin vähän aikaa huilata vaunussa, jonka jälkeen lähdettiin Suvin, Saanan ja äitien kanssa kohti lauantain illanviettopaikkaa, joka oli siis ihan erään leiriläisen kotona. Aluksi riehuttiin trampoliinilla vähän aikaa, jonka jälkeen lähdettiin saunomaan. On se hauska miten sitä juttua vaan riittää ja riittää kun on koirista kyse t: koirahullut. Saunassa vierähti hyvä tovi, ja huolellisen peseytymisen jälkeen syötiin hyvää iltapalaa. Ruokailun jälkeen pakkauduttiin vielä sohvalle lätkää katsomaan, ja ihan vaan hengattiin ja juteltiin. Kun sieltä sitteen päästin lähtemään, pakkauduttiin melko suoraan nukkumaan.

Sunnuntai valkeni jo suhteellisen lämpimänä ja aurinkoisena, ja me aloitettiin hommat Tarun hyppyradalla nurmikolla. Didi ei treenannut aamulla, koska se kuitenkin vaikutti edellisenä päivänä vähän jumiseltä, ja nurmikolla oli vähän aamukosteutta, joten en halunnut ottaa riskiä, että koira liukastuu ja jokin jumiutunut paikka pamahtaa rikki. Treenasin siis vain Skitson kanssa.

Eka veto ei mennyt mitenkään hirveän hyvin. Alussa valui, kepeiltä tuli ensin pois, pituudelle en ensin kerennyt, ja lopussakin valui. Oli siis paljon korjattavaa. Alussa jarrutin vaan enemmän, mutta kokeilin myös merkkausta tuolle esteelle, ja kääntyi paljon nätimmin. Kepeillä pidin tasaisen rytmin, ja pituudelle vaan jatkoin liikettä loppuun asti. Videolta näette suurimman osan treenistä! Olin kyllä lopussa jo ihan poikki, eikä aivot enää oikein toimineet. :D

Meillä oli myös tässä välissä ruokaa, taisi olla taas tosi hyvää broilerikeittoa ja muuta pientä kivaa. Nämä ruokailuhetket oli kyllä kivoja, sai ihan huolella jutella ja nauraa kaikkien kanssa, kun maksejen treenejä ei muuten oikein päässyt seuraamaan.

Esan rata oli sitten viimeisenä, ja tässä vaiheessa lämpöä oli jo 19*C. Valssitreeniä oli luvassa, ja meille avautui kyllä ihan uusia ulottuvuuksia valssien tekemisessä, Team Finlandin salainen ase. ;) Nyt mulla loppui jo kaikki into kirjoittaa, mutta videolta kyllä näkee rataa. Päällejuoksu A:n jälkeen oli meille kyllä kaikkein vaikein (varsinkin Skitson kanssa, Kettu veteli vähän minne sattuu ja ohjaajakin oli jo ihan kuutamolla), mutta lopuksi tehtiin kuulema päivän paras päällejuoksu siihen.

Tämä jälkeen syötiin välipalaa ja lopetettiin leiri RKS:n majalla, jonka jälkeen aloitettiin pitkä kotimatka kohti Lappeenrantaa.

Kiitos kaikille leiriläisille ja järjestäjille, ootte huippuja! Mulla oli ainakin hurjan hauskaa. :)

4 kommenttia:

  1. Vitsi kuulosti hauskalle ja antosalle viikonlopulle :) hyvä te!

    VastaaPoista
  2. Wow <3 tuo keskimmäine sakemanni. Tiiätkö nimee?

    VastaaPoista

Kiitämme kommentistasi! High five! Ylävitonen! Skitsolta pusu naamalle!