World Dog Show 2014

Skitso esittelee uusia
cooleja tanssimuuveja.

Moi pitkästä aikaa!

WDS on nyt takanapäin, ja ollaan taas yhtä kokemusta rikkaampia. Paljon oli ihania ihmisiä, kauniita koira ja ei niin paljon ostettavaa, nimimerkillä ostokseni mahtuvat kahteen kassiin. Tapahtuma oli myös hyvin järkätty, eikä ongelmia tainnut sen kummemmin olla, itse en niihin ainakaan törmännyt.

Torstaina hyppäsin junaan Lappeenrannan asemalta ja ja istuskelin junassa parisen tuntia aina Pasilan asemalle asti. Kiri omistajineen ootteli mua jo asemalla, ja Kirppa oli nääääääääääääääääääääääääin iloinen mun näkemisestä, että ihan nauratti. Käväistiin nopeasti Kirin omistajan työpaikalla ja sieltä sitten jatkettiin autokyydillä heidän kämpälleen. Villakoirista olin vähintäänkin epäilyttävä taloon tunkeutuja, mutta viiden minuutin jälkeen ne jo tunkivat syliin, jopa Kiero antoi mulle pusun! Ja Kiri katsoi kateellisena vierestä.

© Sini T.

Perjantaina herättiin seitsemältä, syötiin aamiainen, laitettiin mun kurittomat huikset kahdella lakkapullolla kondikseen ja mentiin Messukeskukseen kymmeneksi, mun junnukehä alkaisi kahdeltatoista. Hain isovillakoiran jonka kanssa mun olisi tarkoitus mennä kehää, ja kävelin Messukeskukseen sisälle. Sokru tuntui kovin oudolta ja yhtäkkiä se iski jarrut pohjaan, eikä kukaan saanut sitä enää liikkumaan, edes omistaja. Todettiin, että ei ole reilua pitää koiraa siellä, sillä se oli oikeasti ihan paniikissa - tärisi ihan kauttaaltaan eikä liikkunut senttiäkään. Niinpä lähdettiin metsästämään mulle uutta kisakaveria. Etsittiin koiraa vaikka kuinka kauan, ja lopulta, viisitoista minuuttia ennen kehän alkua löysin itselleni aivan ihastuttavan mäyriksen Ossin. Kaksi minuuttia kerkesin treenata kaverin kanssa, kunnes piti mennä jo kehään. Kaikki meni oikein hyvin ja olin suoritukseen suhteellisen tyytyväinen, jatkoon me ei kuitenkaan päästy. Mikä ei ole sinäänsä ihme, sillä junnuja oli ihan hirveä määrä.

Kun olin vuolaasti kiittänyt Ossin omistajaa, lähdin tutkimaan messualueen antia. Joka oli muuten suuri pettymys. Mukaan tarttui vain lelu sekä pari herkkupussia, odotin, että olisin tuhlannut kaikki rahani heti ensimmäisenä päivänä, mutta erehdyin pahemman kerran! Tämän jälkeen lähdin junalla takaisin kämpille, ja loppuilta meni sohvalla maaten villakoirat kainalossa.

Lauantai alkoi kuinkas muutenkaan kun Koiramestarin katsomisella. ;) Tämän jälkeen aamiaista ja lakkapullot sauhuten hiukset paikoilleen, sen jälkeen kovalla kiireellä yhdeksitoista junnukehän laidalle, jossa Netta jo odottelikin Riesan kanssa, Riesa oli siis mun lauantain kisakoira. Treenailin siinä aikani ja Riesa tuntui toimivan oikein hyvin, sitten kehään. Suoritus oli suhteellisen hyvä, vähän pyörimistä oli havaittavissa, joten ei se ihan nappiin mennyt, mutta kohtuuhyvin kuitenkin. Tämän jälkeen lähdettiin melkein saman tien junalla Hyvinkäälle, mun oli tarkoitus vielä lähteä tsekkaamaan Netan ei-enää-niin-uusi pentu Raiku! Raikunen oli oikein ihastuttava kaveri (ja rauhallisempi kun Netta väitti!), ja sitä siinä jonkin aikaa pyörittelin ja napsin kuvia. Jonkin aikaa siellä Netan kämpillä pyörin, kunnes sitten lähdin junalla Hyvinkäältä takaisin Kirin omistajien kämpille. Äitikin tuli illalla muudelien kanssa, ja loppuilta menikin siinä jutellessa.

© Sanni V.

Sunnuntain olikin se kaikkein pelottavin päivä. :'D Silloin oli nimittäin mudienkin rotukehä! Aamulla menin puoli yhdeksäksi Messariin, josta sitten etsin Reben ja Cecilin! Cessun kanssa olikin hyvin aikaa tehdä tuttavuutta ja harjoitella miten mun pitäisi Mösilöä esittää. Cecil lähti todella hyvin mun mukaan pusujen saattelemana, eikä missään vaiheessa ollut mitään ongelmaa. Kehään mentiin, ja kaikki sujui oikein hyvin. Tuomari kysyi ihan peruskysymyksiä, koiran ikää, rotua ja ryhmää, näihin kaikkiin osasin tietenkin vastata ongelmitta. Jatkoon me ei päästy, mutta olin suoritukseemme enemmän kuin tyytyväinen!

Kehän jälkeen juoksinkin jo melkein saman tien mudikehälle, nappasin Skitson ulos häkistä ja pidin pienen treenituokion. Pienen odottelun jälkeen Tapio Eerola laittoi mudit pyörimään. Ensimmäisenö kehään meidän tiimistä suuntasivat Raivo sekä Didin pojat Kevin ("Kentsu") ja Torsti. Kentsu oli näistä ensimmäisenä arvosteluvuorossa, ja tuomari tykkäsi herrasta kovin, ja Kentsu sai ERIn! Seuraavaksi vuorossa oli Torsti, joka hieman väisti tuomaria ja oli Eerolan mielestä turhan korkea, ja Torsti sai EHn. Sitten kehään meni meidän pienin puikula - Raavo. Eerola tutki Raivon tarkasti, juoksutti edestakaisin ja ympyrän. Punainen lappu sieltä nousi, eli Raivo sai elämsä ensimmäisessä junioriluokassa ERIn! Sitten olikin jo kilpailuluokan vuoro. Tuomari juoksutti kerran ympäri, muutti hieman järjestystä ja sitten kuuluikin jo iloista kiljumista! Kentsu voitti luokkansa, Raivo oli JUK3 ja Torsti JUK4. Kentsu oli siis JMV-14 !! Didin pojat pärjäsivät kaikki ihan huikeasti. :') 

"10kk. Erittäin hyvä tyyppi, komea pää. Hyvät silmät, korvat ja purenta. Rintakehä vielä kevyt. Pysty lantio. Hyvä turkki. Erittäin hyvät kulmaukset. Liikkeessä nostelee eturaajojaan korkealle. Askelpituus hyvä."

☒ Rodunomainen lähestyttäessä

Tapio Eerola

Valiourokset oli tässä välissä, ja sitten menikin jo nuorinartut kehään. Peukut pystyssä ja sormet ristissä jännitettiin Didin tytön Kirin puolesta! Kirille nousi punainen lappu, ja jännittyneenä odotimme, miten kilpailuluokassa kävisi. Eerola juoksutti kerran ympäri, osoitti Kirin ensimmäiseksi, ja näin ollen myös Didin tyttö sai JMV-14 - tittelin, ihan mahtavaa !!

Skitso meni heti Kirin jälkeen kehään. Kettu oli kehässä oikein hienosti, ja liikkui upeasti, niinkuin aina. Skitsolle minun suureksi yllätyksekseni nostettiin punainen lappu, ja mä olin ihan onnessani, että Ipa sai erinomaisen! Loppujen lopuksi Skitso oli myös NUK1.

"Oikeat mittasuhteet. Kaunis pää. Pyöreät silmät. Korvat ja purenta ok. Sopiva rintakehän vahvuus. Kulmautunut voimakkaammin takaa kuin edestä. Hyvä turkki. Kevyt liike."

☒ Rodunomainen lähestyttäessä

Tapio Eerola

Didi meni kaikista viimeisenä kehään, valionarttu kun on. Pudonneen turkin takia ei suurempia odotuksia ollut, varsinkin koska valionarttuja oli 7! Didi lähtikin kehästä EH:n kanssa., juurikin tuo turkki pudotti arvosanaa, mikä on ihan ymmärettävää, eihän tuo kauniissa kunnossa ole.

"4v. Melko kookas ja kevyehkö. Vahva pää. Silmät, korvat ja purenta ok. Riittävä rintakehän vahvuus. Kevyehkö raajaluusto. Niukat kulmaukset. Korkea kinner. Kevyt liikunta."

☒ Rodunomainen lähestyttäessä

Tapio Eerola

Näin meni siis meidän tiimillä! Pyydän anteeksi kirjoutusvirheitä, olen erittäin väsynyt, joten en jaksa kunnolla tarkistaa tekstiä.