20. lokakuuta 2016

Kolmenkymmenen vuoden tapahtumat

Onneksi on Siiri ja Siirin kone <3

Tässä ollaan vietetty nyt kaksia synttäreitä, kun Didi täytti 25.9 jo kuusi (mihin aika oikein menee!!) vuotta, ja Didin tirpat 9.10 jo kolme vuotta. Kaikki tämän blogin lukijat kyllä tietää miten mahtava ja erityinen Didi on omasta mielestäni, ja on ollut hienoa seurata kun myös hänen lapsistaan on kasvanut jo ihan aikuisia huippuja koirakansalaisia.

25.9 oli vikat kisat Turussa ennen Skipan äärimmäisen toivottua mammalomaa, jonka johdosta hän sai juosta kaikki neljä rataa ja synttärisankari kaksi aksarataa, mudimestaruudet kisattiin siinä samalla. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa niin paljon mudeja samassa paikassa ja samalla niitä vamhojakin tuttuja! Aloitettiin homma aksaradalla, joka muuten nollana, mutta tossa renkaan jälkeen ohjasin ihan väärän hypyn, Skipahan meni sinne minne ohjasin, hööööölmö ohjaaja. :D

Toisen aksaradan myös Dimpu pääsi suorittamaan. Tästä molemmille oikein kivat nollat, Skipa voitti ja Didi yllättäen kiilasi itsensä kolmanneksi!

Kolmas rata oli hyppyrata, jonka vain Skitso juoksi. Muuten meni yllättävän hyvin, mutta Skipa jätti yhden takaakierron tekemättä kun ohjaaja ei ohjannut, josta HYL.

Vika aksarata oli samalla mudimestisrata. Didi teki kivan nollan, Skitso valitsi kahesta kontaktista väärän kun ohjaaja oli taas löysä, josta HYL. Didi yllättäen voitti tämän radan, ja vei samalla mudimestaruuden! Huippulikka!

1.10 Alkoi Janitan ja Jaakon koko viikonlopun kestävä valkka, tarkoitus oli, että kerkeäisin vielä tälle kerralle Skipan kanssa, mutta hän päätti toisin ja vietti sitten mielummin viikonloppunsa Puolassa, joten Didi pääsi treenamaan oikein olan takaa. Ennen treenien alkamista jokainen kertoi vähän omia tavoitteitaan ja sellaista, Didin kanssa mulla on nyt lähinnä se, että mä kisaan niinkun treenaan.

Jaakon treeni oli lauantaina, rata oli todella kinkkinen eikä todellakaan helppo. Didin kanssa meillä oli lähinnä ongelmana radan alussa oleva jenkkikäännös, itse en oikein osannut kääntä jonka johdosta mudi karkasi pari kertaa putkiansaan. Pari kertaa myös niistojen rytmitys parakasi, mutta ei mitenkään pahasti. Tästä kotiläksyksi jenkkikäännöksiin sen oman rytmin ja tavan löytäminen, ja niistoissa se, että maltan oikeasti kunnolla katsoa sitä laskeutumispaikkaa.

Janitan treenit sitten sunnuntaina, tästä onkin jo videota, joten en hirveästi jaksa selittää, tästä kotiläksyksi se, että löydän välistävetoihin sen meille kaikkein toimivimman tavan ne tehdä. Tällä radalla sain taas muistutuksia siitä, että oikeasti katson sitä koiraa, mutta pikkuhiljaa alan siinä kehittyä! Didi oli aivan älyttömän taitava koko viikonlopun, ja seura mitä parhainta <3

9.10 oli Elina Jänesniemen valkka Lahdessa A-Qility hallissa, Dimpun kanssa mentiin aksaamaan. Oli kyllä niin hyvänmielen treenit, Didi pisti ihan parastaan vaikka ohjaaja vähän törttöili, ja Elina on kyllä yksi lempikouluttajista!

Didin kanssa ollaan tosiaa nyt treenattu paaaaljon normaalia ahkerammin nyt kun Skipa lomailee, ollaan jopa käyty viikkotreeneissäkin! Meillä on myös 5.11 tokokoe omassa treenihallissa, oon jo ihan paniikissa näin valmiiksi. :D Skipan ultra on 3.11, toivotaan, että siellä jotain on, tissit on kyllä alkanut jo vääähän turpoamaan, ja kovin läheisyydenhakuinen hän on.

Until next time!

2 kommenttia:

  1. Kovasti oot vanhentunu sitten viime kerrasta :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkaaks jo pukkaa ikäkriisii ku oot kuitenki vanhempi ku mä?

      Poista

Kiitämme kommentistasi! High five! Ylävitonen! Skitsolta pusu naamalle!