See you again

Topakka paapa <3

Jatsin menehtymisestä on kulunut nyt reilu kaksi viikkoa, ja tajusin, etten ole blogiin asiaa sen kummemmin avannut, sitä aikasemmin postaamaani kuvaa lukuunottamatta.

Pentupäivien aikaa Jatsin kunto romahti yhtenä viikonloppuna todella huonoksi, hyvä että pysyi ollenkaan pystyssä, piti kantaa ulos ja käytännössä kaikessa oli autettava, mutta ainakin söi ja joi. Päätetiin kuitenkin odottaa viikonlopun yli, ja viikonlopun jälkeen Jampu palautui kuin palautuikin normaaliksi pappamaiseksi ja häntää heiluttavaksi itsekseen, mutta päätettiin, ettei haluta odottaa enää toista romahtamista.  Jatsin meno oli muutenkin hidastunut, ja se, että Jatsin aika koittaa pian, oli jo kauan tiedossa, eikä perusteena tosiaan ollut vain tuon viikonlopun romahtaminen. Jatsilla oli myös nestettä keuhkoissa, mutta silti hän taisteli nukutustilanteessa viimeiseen asti, eikä sitten millään meinannut suostua nukahtamaan, häntä heilui viimeiseen asti ♡

Jatsi oli mulle aina hyvin hyvin tärkeä kaveri. Kun olin vauva, se vahti kärryjen vieressä ja piti musta aina huolta, vaikka nuorena se muuten pelkäsikin melkein kaikkea. Jatsin kanssa sain ensikosketukseni agilityyn, ja Jatsi opetti tästäkin lajista mulle niin uskomattoman paljon. Pahalta tuntuu päästää irti, ja tuntuu myös oudolta ajatella, että koiraa, joka on ollut mun elämässä ihan koko ajan, ei enää ole. Mutta joskus on vain aika päästää irti, ja se kuuluu yhteen monista vastuista, joita oman koiran mukana tulee. Ja saihan se viettää melkein viisitoista ihanaa vuotta täällä.

Kiitos Jatsi, kiitos ihan kaikesta.

Pappa vikana päivänään, vieläkin tulee kyyneleet silmiin kun katsoo tätä kuvaa <3

Erinlaisia ohjaustekniikoita

Tänään onkin vähän enemmän "erikoispostauksen vuoro". Mulle on tullut paljon pyyntöjä tehdä jonkinnäköistä postausta agilitysanastosta/ohjaustekniikoista ja muista tälläisistä, joten tänään tein teille videon erinlaisista perusohjaustekniikoista, jotka ovat hyvin ahkerassa käytössä. Pelkästään perusohjauksilla pääsee jo yleensä pitkälle, mutta yleensä on myös hyvä olla siellä työkalupakissa useita ohjauksia, joita voi aina tarpeen tullen käyttää. Ohjaustekniikoitahan on varmaan yhtä monta kuin ihmisiäkin, mutt tässä teille siis 21 erinlaista ohjaustekniikkaa joita itse aktiivisesti käytän, olkaa hyvät:

1. Takaakierto

2. Liikkuva valssi

3. Sokkari

4. Takaaleikkaus

5. Vippaus

6. Sylkkäri

7. Tuplasylkkäri

8. Niisto

9. Niistosokkari

10. Pakkovalssi

11. Pakkovalssi-valssi

12. Pakkovalssi-jaakotus

13. Jaakotus

14. Linjaus

15. Japanilainen

16. Päällejuoksu

17. Kopteri

18. Viskileikkaus

19. Twist

20. Ihmisnuoli

21. Backlap

Kertokaa ihmeessä jos haluatte lisää tämän tyyppisiä postauksia/videoita, niin toteutan kyllä mielelläni, ja kertokaa toki mitä tykkäsitte! Haluaisitteko myös, että pureutuisin näihin itse ohjaustekniikoihin jossakin postauksessa vielä tarkemmin?

Ja minä sinua vaan

27.9 Lappeenrannassa neljä rataa. Pieksämäellä 11.10 kolme. Ja vielä Jyväskylässä 17.10 neljä.

Lappeenrannasta kotiintuomisina Skitsolle KAKSI nollaa, sij. 3 ja voittonolla A-SERT:in kera! En olisi kyllä koskaan uskonut, että Skitsolle tulee enemmän nollia kisoista kun Didillä, sille nimittäin vain ihan hyvä hyppärinolla. Pieksämäen kisat ei mennyt ihan suunnitellusti, aloitettiin aikaisin aamulla, jonka takia ohjaaja oli vielä ihan nukuksissa. Ekalta radalla en työntänyt Didiä kunnolla takaakiertoon, muuten puhdas rata ... Vikalta Skitsolle kuitenkin voittonolla ja H-SERT, huipputyttö! Vaikka otettiin kolme vikaa estettä koira jaloissa pyörien, kun ohjaaja jäi pahasti jälkeen, mutta taisteltiinpa loppuun asti! Oli sitä pakko nyt viedä jo treeneihin vähän karkkia kahden sertin kunniaksi. :D 

Jyväskylässä ei taas tunnu ikinä meillä sujuvan (karsinnat oli suuuuri poikkeus :D), mutta toissapäivänä sujui! Didille kolme nollaa neljästä, sijoilla 2.,3. ja hypärin sijoitusta en tiedä. Vikan rada hypärivalioitumisserti meni kakkoselle, mutta kyllä se sieltä vielä tulee ... Neljän nollan putki oli yhden keinulta lipsahduksen päässä, ja lähdöt toimi täydellisesti jokaisella radalla, kyllä Dips hoitaa! Skitsolle muutama hylkäys, hyviä ratoja molemmat, mutta lopussa aina pieni lipsahdus vei nollan. Ekan radan moka harmitti varsinkin, kun malttaisi ohjata loppuun asti ... Paikalla oli myös tämän vuoden suomenmestari, ja kellotuksen mukaan Skitso oli ekalla radalla sitä vielä puoli sekuntia nopeampi, aika kiituri! Didi kyllä myös pujottelee Jyväskylässä todella hitaasti, ja mäkään en tykkää tosta pohjasta yhtään, onneksi ei tarvitse siinä aktiivisesti treenata.

Videolta jäi näköjään puuttumaan Didin vika hypärinolla ...

Syyslomalla treenattiin kavereiden kanssa ja ihan keskenämme, lähinnä Skitson puomia ja muita pikkujuttuja. Didi voi yhden päivän "huonosti", itse koira oli erittäin pirteä, mutta ruoka ei millään pysynyt sisällä. Eläinlääkäreitä konsultoitiin, ja sieltä tuli ohjeeksi odottaa seuraavaan aamuun, ja jos vielä yön aikaan oksentaa, niin sitten lääkärille. Päivässä meni tämä kuitenkin ohi, ja koira oli taas ihan normaali. Tiedä sitten mitä siellä on tapahtunut, ja edelleen tuota seuraillaan, mutta toivotaan, että säästyttiin noinkin pienellä.

Käytiin perjantaina myös Katariinan ja koirien kanssa Linnoituksen valleilla lenkkeilemässä, mudit tutki innoissaan paikkoja, ja reilu tunti saatiin aikaa kulutettua, kunnes mun kyyti tuli. Kiitos vielä seurasta, oli oikein mugavaa!

Nyt se olisi sitten taas arkeen paluu, koulu nimittäin kutsuu. Meillä onkin ensi viikonloppu ihan vapaa, mutta sen jälkeen onkin suuntana seuraavaksi ACE:n Halloweenpartyt ihkauudessa hallissa.

Ethän pelkää pimeää, siel on monta kynttilää

R.I.P Jatsi 5.1.2001-12.10.2015

;: Only one can be the first :;

Keinutan, kuuntelen

sut suojaan peittelen.

Keinutan, myöhä on

jo kuulen aallokon

Ethän pelkää pimeää

siel on monta kynttilää

Ja viimein sun matkaan

ei pääse saattajatkaan

Yötä vasten vaikka lähdet

jatka vain vaikka on

se suuri suunnaton

Kohti valkeata rantaa

laivaan mun laulujen

sä kuljet tietäen

Minitirpat

Lauantaiaamun lenkkiporukka

Viime viikonloppuna oli taas vuotuisen pentupäivien aika, jolloin Didin pupsit tulevat tänne maalle viikonlopuksi viettämään omistajiensa kanssa hauskaa ja treenailemaan! Perjantaina illalla meille saapui jo Inky ja Kiri omistajineen, ja illalla ei tehty mitään muuta kun katsottiin Possea ja juteltiin kauan, mudit leikki keskenään ihan hulluna, heillä ja ihmisilläkin oli ainakin huippu ilta.

Maisa jäljellä

Inkkari samassa puuhassa

Ja vielä Kirikin!

Lauantaiaamuna syötiin oikein täyttävä aamupala, jonka jälkeen lähdettiin pellolle mudeja juoksuttamaan pienen peltojäljen kautta. Tässä vaiheessa myös Maisa oli jo liittynyt seuraamme, ja kaikki lapset jäljesti niin kovin keskittyneesti ja hienosti! Pellolla sitten taas puolestaan juostiin, uitiin paskaojissa ja otettin kaikki ilo irti paljosta tilasta ja juostiin hurjasti kilpaa. Peltoilun jälkeen lähdettiinkin melkein jo suoraan hallille aksaamaan, jossa tavattiin myös Torsti (pitkästä aikaa!) ja Kentsu. Minä ja äiti toimittiin aksakouluttajina lauantaina, ja tehtiin muutamaa pätkää Euroopasta. Kyllä noista kaikista pennuista on tullut sellaisia aksatykkejä ettei mitään rajaa, maailman tosiaan kannattaa varoa näitä raketteja, ihan huippulapsia! Jasmin pääsi myös tulemaan näyttämään pennuille vähän frisbeetä, ja oli kyllä ihana nähdä, kuinka ihanasti kaikki pennut syttyivät ihan välittömästi frisbeelle ja hakivat keikkoja ihan hulluna, hienoja koppejakin jo saatiin.

Halleilun jälkeen käytiin vielä hallin lähimaastossa jäähkälenkillä, ja Seija toi näytille myös Maisan uuden kaverin, gronttutyttö Millan. Milla on itse asiassa Netan Riesan (kaikki blogin lukijat varmasti tietävät jo Netan ja hänen belginsä :D) tyttö, hauska sattuma, että tuli ihan lähipiiriin Riesan lapsi! Oli kyllä kertakaikkisen ihastutta, hieman uninen lapsi ♡

Illalla oli luvassa äärihyvää ruokaa, saunaa ja kylpytynnyriä, leffaa ja sitten taas petiin aivan liian myöhään, sillä sunnuntaina olis aikainen herätys.

Sunnuntaiaamu alkoi taas hyvällä aamupalalla, peltoilulla samaa reittiä vähän isommalla porukalla, mukana tällä kertaa 9 koiraa, ja tämän jälkeen ajettiin hallille. Sunnuntaina meillä oli myös jo Inkyn omistajan aviomies Rajalan Janne pitämässä koulutusta, ja Skitsokin pääsi treenaamaan. Vedettiin Skitson kanssa ekana, ja Skipa oli niiin hyvä! Kuunteli paremmin kun pitkään aikaan, ja yhteistyö vaan toimi. Ei oikeasti ollut mitään suurta ongelmakohtaa, ja meni tosi hienosti. Ehkä ne nollahaaveet ei ole niin syvälle haudattu kun luulin, kyllä se siintä! Muutkin pennut oli taas niin taitavia vaikka olikin jo vaikeampaa rataa, sanokaa mun sanoneen, että näistä lapsista tulee vielä isoja tähtiä.

Videolla Skitson vika veto.

Siihen loppuikin meidän viikonloppu. Raivo käyttäyti viikonlopun todella hienosti vaikka paikalla olikin paljon vieraita uroksia, ja jos meinasi ruveat vähän pullistelemaan, Didi kävi läppäisemässä tassun Raivon päälle ja siihen loppui. :D Pennut täyttivätkin tänään 9.10 jo 2 vuotta, ihan uskomatonta, miten nopeasti aika menee! Maailman isoin kiitos kuuluu parhaille pennunomistajille, jotka ovat tarjonneet pennulle rakastavan ja harrastavan kodin. Onni on ainakin tähän asti täysin terveet (*koputtaa puuta*) ja hyväpäiset pennut.

kuin karhuemo pentujaan ja luoja luomiaan

niin minä sinua vaan

vaik leipä loppuis vesikin 
yksi pysyis kuitenkin

minä sinua vaan

Kun hullu valokuvaaja saa toteuttaa visionsa ...