31. lokakuuta 2016

Valmennuksia ja vauvauutisia

Jos ei oteta huomioon sitä faktaa, että tämän vanhan pöytäkoneen käynnistämiseen menee ainakin tunti, niin kyllä tälläkin nyt näin väliaikaisesta saa jonkinnäköistä postausta aikaiseksi.

Nyt viikonloppuna me lähdettiin Didin kanssa lauantaina toiseen Janitan ja Jaakon viikonloppuvalkkuun Turun puolelle. Nextariaikojen takia tuntuu kyllä vaan niin normaalilta ja hyvältä ajella se neljä ja puoli tuntia sinne, treenata lauantaina ja sunnuntaina ja ajella takaisin kotiin. :D

Jaakon treeni oli lauantaina ja samalla viikonlopun eka treeni. Meidän piti ensin ennen radalle lähtöä jokaisen erikseen kolmen esteen verran selittää, mitä kontakti-lukitus-ennakointi tässä kohtaa konkreettisesti tarkoittaa. Voin sanoa, että selittäminen on niiiiiin paljon vaikeampaa kuin tekeminen, mutta ehkä siitäkin ihan suht kunnialla selvittiin, ja auttoi kyllä todella paljon kun oikeasti avattiin sitä ja konkreettisesti käytiin läpi.

Ja sitten radalle! Didi meni ekana ja neiti oli hengannut tämän alkuhässäkän ajan meidän ryhmän kanssa kentällä, leidi kiersi ihmiseltä toiselle rapsutusten perässä ja otti oikein rennosti, mutta kun sanoin, että 'hommiin' nousi neiti aikas näpsäkästi ja perinteinen mudin äänenavaus alkoi. :D Didi <3

Rataa me tehtiin aika lailla pätkissä. Mun katseen kohtaa sai taas pariin otteeseen korjailla, ja pariin otteeseen mä hätäilin vähän turhaan, mutta noin yleisesti meni tosi hyvin. Didi oli tosi kiltillä päällä ja teki tasan niinkun pyysin, kyllä hän on vaan ihana!

Sunnuntaina meillä oli sitten Janitan treenit. Saatiin etukäteen tehtäväksi muiden kotiläksyjen lisäksi merkata etukäteen ratapiirrokseen missä kohtaa haluan olla koiran ollessa tietyssä kohdassa, ja tämä käytiin sitten rataantutustumisessa läpi. Itse radana treenaamisen lisäksi tsekattiin konkreettisten kotiläksyjen tilanne, eli katsottiin Didin kanssa välistävetojen ja jenkkikäännösten rytmiä. Nämä sujui jo todella kivasti, ja saatiin tehtyä neljä välistävetoa putkeen todella kivasti niin, että olin koko ajan kolmisen metriä edellä, taitava Didi!

Itse radalla Didi kävi aika todella kuumana ja roiskasi esim. puomin kontaktin heti alkuunsa. :D Kun koira vähän rauhoittui meni todella kivasti, Didi tuli hyvin ohjauksiin, mä mokailin kyllä tässä treenissä rytmityksissä oikein urakalla, mutta siinä ei ole mitään uutta. :P

Ja näin oli valmennusvklp taputeltu! Kyllä mä niin tykkään treenata just tän leidin ja näiden ihmisten kanssa niin paljon, kiitos.

Ja sitten se syy miksi todennäköisesti jokainen teistä klikkasi tähän postaukseen, eli hopefully-mommy-to-be-Skipan kuulumiset!

Skitsolle on viimeaikoina maistunut ruoka todella huonosti, ja eilen yrjösi ekan kerran ne ruoat mitä oli suostunut syömään ulos, mutta ei noin muuten vaikuttanut kovin pahoinvoivalta. Omasta mielestään hän kaipaa nykyään niin hiiiirveästi huomiota, ja Skitso on myös ruvennut ihan pokkana taakseen katsomatta tulemaan sohvalle (kiellettyä...) ihan viereen 'mä tarvitsen paljon rakkauttaaaaa' - tyylisesti. Höpsö. Skipan tissit kasvaa silmissä, nisät on alkaneet hiukan turvota ja koira näyttää muutenkin jotenkin pinkeältä, vaikkei silmillä nyt niiiin suurta eroa näykään. Enää ei tarvitse odottaa ultraa enää montaa päivää kun se onkin jo torstaina, en enää malttaisi odottaa! Eikä malttaisi moni muukaan, vaikka niitä pentuja tulisi kymmenen ei niitä riittäisi edes puolille kyselijöistä, ja Skitson pennuille on tullut myös ihan ulkomailta asti kyselijöiltä, jopa Euroopan ulkopuolelta, joka on mudeilla ihan todella harvinaista. Skipa on ihastuttanut ihan todella monia, enkä kyllä ihmettele, onhan se ihan huippu koira kertakaikkiaan <3
Tissit 23.10 (3vk ja 2pv)  ja lähtötilanne
Skitso 31.10 (25pv) Pyöri just hiekassa ja pudottaa muutenkin karvaa, eli turkki näyttää aika järkyttävältä :D
31.10 (25pv)

20. lokakuuta 2016

Kolmenkymmenen vuoden tapahtumat

Onneksi on Siiri ja Siirin kone <3

Tässä ollaan vietetty nyt kaksia synttäreitä, kun Didi täytti 25.9 jo kuusi (mihin aika oikein menee!!) vuotta, ja Didin tirpat 9.10 jo kolme vuotta. Kaikki tämän blogin lukijat kyllä tietää miten mahtava ja erityinen Didi on omasta mielestäni, ja on ollut hienoa seurata kun myös hänen lapsistaan on kasvanut jo ihan aikuisia huippuja koirakansalaisia.

25.9 oli vikat kisat Turussa ennen Skipan äärimmäisen toivottua mammalomaa, jonka johdosta hän sai juosta kaikki neljä rataa ja synttärisankari kaksi aksarataa, mudimestaruudet kisattiin siinä samalla. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa niin paljon mudeja samassa paikassa ja samalla niitä vamhojakin tuttuja! Aloitettiin homma aksaradalla, joka muuten nollana, mutta tossa renkaan jälkeen ohjasin ihan väärän hypyn, Skipahan meni sinne minne ohjasin, hööööölmö ohjaaja. :D

Toisen aksaradan myös Dimpu pääsi suorittamaan. Tästä molemmille oikein kivat nollat, Skipa voitti ja Didi yllättäen kiilasi itsensä kolmanneksi!

Kolmas rata oli hyppyrata, jonka vain Skitso juoksi. Muuten meni yllättävän hyvin, mutta Skipa jätti yhden takaakierron tekemättä kun ohjaaja ei ohjannut, josta HYL.

Vika aksarata oli samalla mudimestisrata. Didi teki kivan nollan, Skitso valitsi kahesta kontaktista väärän kun ohjaaja oli taas löysä, josta HYL. Didi yllättäen voitti tämän radan, ja vei samalla mudimestaruuden! Huippulikka!

1.10 Alkoi Janitan ja Jaakon koko viikonlopun kestävä valkka, tarkoitus oli, että kerkeäisin vielä tälle kerralle Skipan kanssa, mutta hän päätti toisin ja vietti sitten mielummin viikonloppunsa Puolassa, joten Didi pääsi treenamaan oikein olan takaa. Ennen treenien alkamista jokainen kertoi vähän omia tavoitteitaan ja sellaista, Didin kanssa mulla on nyt lähinnä se, että mä kisaan niinkun treenaan.

Jaakon treeni oli lauantaina, rata oli todella kinkkinen eikä todellakaan helppo. Didin kanssa meillä oli lähinnä ongelmana radan alussa oleva jenkkikäännös, itse en oikein osannut kääntä jonka johdosta mudi karkasi pari kertaa putkiansaan. Pari kertaa myös niistojen rytmitys parakasi, mutta ei mitenkään pahasti. Tästä kotiläksyksi jenkkikäännöksiin sen oman rytmin ja tavan löytäminen, ja niistoissa se, että maltan oikeasti kunnolla katsoa sitä laskeutumispaikkaa.

Janitan treenit sitten sunnuntaina, tästä onkin jo videota, joten en hirveästi jaksa selittää, tästä kotiläksyksi se, että löydän välistävetoihin sen meille kaikkein toimivimman tavan ne tehdä. Tällä radalla sain taas muistutuksia siitä, että oikeasti katson sitä koiraa, mutta pikkuhiljaa alan siinä kehittyä! Didi oli aivan älyttömän taitava koko viikonlopun, ja seura mitä parhainta <3

9.10 oli Elina Jänesniemen valkka Lahdessa A-Qility hallissa, Dimpun kanssa mentiin aksaamaan. Oli kyllä niin hyvänmielen treenit, Didi pisti ihan parastaan vaikka ohjaaja vähän törttöili, ja Elina on kyllä yksi lempikouluttajista!

Didin kanssa ollaan tosiaa nyt treenattu paaaaljon normaalia ahkerammin nyt kun Skipa lomailee, ollaan jopa käyty viikkotreeneissäkin! Meillä on myös 5.11 tokokoe omassa treenihallissa, oon jo ihan paniikissa näin valmiiksi. :D Skipan ultra on 3.11, toivotaan, että siellä jotain on, tissit on kyllä alkanut jo vääähän turpoamaan, ja kovin läheisyydenhakuinen hän on.

Until next time!

13. lokakuuta 2016

Kyllä tästä vielä noustaan

... Ehkä

Sen koneen tarina päättyi sitten siihen ... Meikäläinen tulee nyt olemaan jonkin aikaa koneeton ennen kuin saan taas rahaa kerättyä, voi siis mennä vähän aikaan ennen kuin saan postauksia taas tulille. Skitson ultra on 4.11, ja silloin tiedetään enemmän sillä saralla, mutta tänne yritän ahkerasti päivitellä! Toivotaan, että Skipalle pieniä minikettuja tulisi ja saisin siihen mennessä koneenkin. :D