Vuosi 2014 kuvina

Tämä idea iski mulle tossa vähän aikaa sitten kun selailin viime vuoden kovoa - miksi en tunkisi niitä kuvia yhteen postaukseen? Oli ihanaa selailla viime vuoden kuvia, joten ajattelin, että ehkä tekisin pitäisitte siintä. Kuvista suurin osa on muokkaamattomia. Pidemmittä puheitta siis kuvien pariin!

Ja hei! Jos pitkät, siis ihan oikeasti pitkät kuvapostaukset ei ole sun juttu, niin juokse. Pelasta itsesi! Ja kannattaa myös harkita sitä juoksemista jos muokkaamattomat kuvat on jotain, mitkä sattuvat silmiisi.

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

 

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

 

Heinäkuu

Elokuu

 

 

Syyskuu

 

 

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Mitäs piditte?

Didin pentujen kuulumisia

Monia varmasti kiinnostaa, mitä Didin pentukatraalle kuuluu nykyään. Harmillisen vähän niistä on tullut blogiin kirjoiteltua, joten tässäpä korjaus asiaan!

TAKE ONE BLUE STARLIGHT

"Kiri"

Jalostustietojärjestelmässä

Kiri viettää edelleen aikaansa Sinin ja Vesan hoivissa Vantaalla. Kiriä olen nähnyt pennuista varmaan eniten, ja tyttö on reipas   ja iloinen vesseli. Tytön päälajina on edelleen agility, ja siinä Kiri on erittäin kunnostautunut. Kiri puuhailee tämän lisäksi myös vähän kaikkea mahdollista aktiivisten omistajiensa kanssa, ja on käynyt myös esimerkiksi paimentamassa ja näyttelykehissä. Kiriä arjessa viihdyttää perheen Kiero - toyvillis ja Tora - keskarivillis. Kiri kävi myös luustokuvissa: lonkat ell. mukaan erittäin hyvät C/C, kyynärät ja polvet 0/0, sekä epävirallisesti puhtaat silmät ja selkä. Kiri mahtuu hiinä ja hiinä medimittoihin.

______________________________________________________________

TAKE ONE BLUE DEVIL

"Torsti"

Jalostustietojärjestelmässä

Myös Torsti asustelee edelleen Tampereella Emmin, Pasin ja pumikaveriensa kanssa. Torsti on kunnostautunut lähinnä agilityn puolella, muutamat näyttelyt on myös kierrelyt. Torsti on pentueen korkein herra, ja säkää löytyy 46cm. Torsti on myös reipas ja ystävällinen kaveri, ja rrrrrakastaa lepertelyä, Torsti ei tiedä mitään parempaa! Torstia ollaan päästy näkemään lähinnä näyttelyissä ja muutamissa tapaamisissa. Myös Torsti kävi tarkistuttamassa luuston, lonkat tuli Kennelliitosta B/C , olat ja kyynäret 0/0 sekä silmät ja selkä epävirallisesti terveet.

______________________________________________________________

TAKE ONE MIDNIGHT MEMORY

"Inky"

Jalostusteitojärjestelmässä

Inky asuu edelleen Kuopiossa ihastuttamassa ja kauhistuttamassa Katrin, Jannen ja tyttöjen elämää. Myös Inkyä on tullut nähtyä aina Ace SUPErissa, Janne kun valmentaa siellä Tiian kaverina. Inky on iloinen ja energinen tyttö, jolla on ihan huippu työmoottori. Inky mahtuu medimittoihin, eikä värinsä takia ole käynyt näytelmissä, mutta joku kerta menee hakemaan ainakin toivottavasti sen pakkohoon. Sitten kun likalla on miljooan titteliä vahvistamatta. ;) Inkyllä on mennyt kodissaan oikein hyvin, ja perhe on ollut tyytyväinen pentuseensa. Inky harrastaa lähinnä tavoitteellisesti agilityä.

________________________________________________

TAKE ONE BLACK STARWAR

"Kevin"

Jalostustietojärjestelmässä

Kentu asustelee edelleen Emman ja Feke-mudipojan kanssa täällä Lappeenrannassa. Kentsunen ei harrasta paljon hömpöttelyä kummempaa, joka sopii herralle mainiosti. Emman lenkkeilykaverina se lähinnä toimii. Kentsu on aina iloinen ja "kaikkionniinihanaaaaaa" - asenteen omaava herra, ihan huippu. Kentsua ollaan nähty näyttelyissä ahkeraan ja muutamilla lenkeillä. Kentsu on ehdottomasti tullut kaikkein eniten pappaansa niin luonteensa kun ulkonäönsä puolesta!

_____________________________________________________

TAKE ONE SWEET WHISPER

"Maisa"

Jalostustietojärjestelmässä

Kaikkia teitä varmasti kiinnostaa kovin mitä tälle kuurolle mysteerilapsi Maisalle kuuluu. Maisa asuu edelleen täällä Lappeenrannassa perheensä luona, ja koko perhe on ollut pentuun aivan rakastunut. Maisa oli luustokuvien kanssa samaan syssyyn tarkoitus tutkia päästä varpaisiin, mutta Aisti ei ota luustokuvia, joten vielä noin nuorena ei viitsi useampaa kertaa koiraa nukuttaa. Voi olla, että jossain vaiheessa kuitenkin tutkitaan. Maisa on reipas ja iloinen lapsi, joka on eeeerittäin nopea liikkeissään. Aivan ihana!

Viikon kuulumisia

Herra Tortsen

Tiistaina käytiin omatoimivuorolla Kiitorekulla hömpäämässä jotain hassua. Pieni, helppo ratapätkä, ja Didi teki seuraamispätkiä ja Skitsolle heittelin frisbeetä. Ei siis mitään ihmeellistä.

Keskiviikkona jatkui ohjatut, eli oli Didin vuoro. Didi alkuun vaikutti jotenkin oudolta, mutta parani loppua kohden. Hirveästi ei tässä radassa ollut meille probleemaa, ekan keppikulman kielsi muistaakseni kerran, ja tohon siksakkiin mietittiin eri ohjausvauhtoehtoja. Pätevä mammamuti!

Torstaina oli Skitson vuoro ohjatuissa. Skitson kanssa hiottiin siksakkia paaaaljon, mutta muuten meni oikein hyvin. Keppikulmat onnistui yllättävän hyvin! Takaaleikkailin tossa sikasilla vain harjoutuksen vuoksi - oon nimittäin huomannut, että niitä tarvii ton vauhtisen koiran kanssa ykkösissä aaaaika paljon. :P

Perjantaina suunnattiin Skitson kanssa taas vaihteeksi junaillen Helsinkiin. Kettu nukkui koko matkan, ja näytti lähinnä närkästyneeltä kun sen Tikkurilassa herätin. :P Skitso vietti lopun iltaa vahtien sohvaa Kiriltä, junori oli ehkä hiiieman hämmentynyt, kun sinne ei saanut enää tulla. Eikä saanut jonkin ajan kuluttua enää Skitsokaan, mutta no - sohvaa voi vahtia muualtakin kuin sohvalta! t: Skitso.

Lauantaina oli kisat Vuokkosilla. Piti juosta kolme rataa, mutta mä tulin yön aikana ihan järkyttävän kipeäksi, god knows why. Siinä vaiheessa kun sämpylän syöminen sattuu kurkuun niin että melkeen itkettää, ja oksensin lahjakkaasti kisapaikan roskikseen, totesin, että ehkä me mennään vaan yksi rata.

Mutta tosiaan kannatti! Me vedettiin Skipan kanssa nimittäin meidän eka voittonolla ja LUVA! Mä olin vähintääkin hidas ja hämmetävä, mutta Skitsolla ei karannut mopo kun parissa kohtaa, joten annan oman mielentilan takia koiralle anteeksi, mä en todellakaan ollut parhaimmillani. Ehkä meen jatkossa vaan kipeenä kisaamaan.

Ja jotain muutakin positiivista: en oksentanut junaan! Jee!

Agilityä elämä täynnä

3.1 ajeltiin taas Lahteen Huotarin Peten valmennukseen. Tällä kertaa meillä oli ihan truu mudiryhmä - Skitso, Raivo, ja Didin lapset Kiri ja Torsti! Pete on musta ihan hirveän mukava valmentaja, kiinnittää niin paljon huomiota ihan sellaisiin pikkuseikkoihin, joista muut valmentajat eivät usein sano! Tällä kertaa treenattiin sitä, että teen kaikki ohjaukset ajoissa, enkä saata esteillä kädellä liian pitkälle, niin Skitsokaan ei hyppää kolmen metrin mittaisia hyppyjä ... Valmennuksesta jäi tosi hyvä maku suuhun, mudit oli päteviä!

4.1 oli sitten kolme rataa Lohjalla. Kaikilta kolmelta hylly. :D Ekalla radalla (ei videolla) oltiin ihan eri paria koiran kanssa. Skitso karkasi kolmosen ohi neloselle, josta se HYL. Putken jälkeen kääntyi hyppimään mua vasten (ei näykkinyt!) kun olin niin jäljessä.

Toka rata meni huomattavasti paremmin, ja sieltä tuli HYL kun Skitso tuon yhden esteen hyppäsi takaisinpäin. Aargh! Muuten oli ihan nollarata.

Vikalta radalta tuli tosiaan tuo eka rima alas, pää ei ihan kestänyt noin pitkää suoraa. Kepeillä sekosi rytmi kun tultiin niin kovaa, ja puomille palautin, kun ei pysähtynyt. Oon ihan tyytyväinen, että tämä rata meni näin hyvin, jouduttiin nimittöin kirjaimellisesti juoksemaan radalle, en nimittäin tajunnut, että me lähdettiin toisena seitsemännen sijaan. :D Pistän siis rima ja puomin senkin piikkiin osittain, kun en kerennyt yhtään viritellä koiraa!

Ihan hyvä fiilis jäi, ehjiä suorituksia, mutta aina on se pieni juttu, mikä estää meiltä sen nollan. Kyllä me vielä joskus .... !

Tokon osalta ollaan olkkarissa väännetty edelleen sitä kapulaa, kaukoja ja koiratanssia ajatellen erinlaisia temppuja. Didin kanssa oon ahkerasti naksutellut oikeaa paikkaa ja asennetta seuruun osalta, ja oon vakavasti harkinnut menoa helmikuun alkupuolella kokeeseen. Saas nähdä uskalletaanko. :P

Ollaan myös muutamaan otteseen otettu kokonaista BH luoksetuloa, joka näyttää jo aika hyvältä!

Koirilla oli tänään myös fyssari, ja vaikka muuta epäilinkin, ei niistä löytynyt kummempia solmuja, Didillä perinteisesti lavat vähän jumissa. Kaikilla koirilla oli selkä kulma ihmeellisen jumiutumaton, yleensä juuri siellä on kuulema paljon kaikkea. Nyt uskaltaa taas Didinkin päästää agiradoille. :)

Et saa tuloksii ilman duunii

"Joo joo, ei tartte huutaa mun korvaan ............."

Näyttää vähän siltä, että koko syksyn kestänyt tokomasennus on hiljalleen selätetty. Omistaja ja koira on palannut tottelevaisuuden pariin ihan uuden asenteen kanssa, ja toistaiseksi näyttää erittäin lupaavalta! Oon alkanut vähän sillä silmällä kattelemaan loppuvuoden BH - kokeita, mutta tässä vielä mietin, että onko mitään järkeä mennä vaan stressaamaan itseään sellaiseen tilanteeseen, meitä kun kuitenkaan tuskin tullaan koirien pienikokoisuuden takia näkemään pk - puuhissa, ellein jostain kumman syystä erikoisjälki ala kiinnostaa, mutta no, tällä hetkellä ei näytä kyllä tippaakaan siltä.

Kapulan pitoa ollaan otettu Class 1:stä varten joka päivä. Kapula kyllä otetaan suuhun, mutta kahta sekuntia pidempää siitä ei pidetä kiinni, joten treeniä riittää vielä paaaaaljon. Kapula on Deestä ollut aina ällöttävä. Skitsolla on ollut alusta asti hyvä, napakka ote kapulasta, mutta eipä se sitä kauaa suussa pidä, joten tämän treenaus ei lopu varmaan ikinä.

Kaukoja ollaan väännetty myös. Didillä nää on ihan hyvällä mallilla, vielä pidän koiran koppaa edessä, ettei varmasti edes keksi missään välissä, että hei, tässähän voi liikkua. Paitsi, että se tulee kyllä varmasti sen keksimään. Sitä siis odotellessa.

BH eteentuloja ollaan myös treenattu nenäkosketuksen avulla tarkettiin. Didi tajus tän yhdessä illassa (eilen oli eka päivä kun treenattiin!!), ja nyt vaan häivyttämään pahvinpalaa pois. Alla jotain todella surkeeta videopätkää.

Agilityä ollaan käyty joulutauon aikana ottamassa kaksi kertaa omatoimivuorolla. Didi on niin jumiutuneen oloinen aksassa, että siltä on jäänyt treenit väliin, kunnes pääsee sitten auottavaksi maanantaina.

Skitson kanssa ollaan keskitytty tosi paljon kontaktien treenaamiseen. Siinä missä puomi alkoi kisoissakin toimia, A hajosi käsiin. Hyppää joko ennen kontaktipintaa tai ihan kontaktipinnan yläosasta. Itse olen tän ongelman aiheuttanut sallimalla sen loikkia sieltä kontaktipinnan yläosasta. Monta koiraa täytyy kouluttaa ja virheitä tehdä, ennen kuin oppii? 

Keppikulmia ollaan myös väännetty ja kikkailtu niiden kanssa, se on vielä aika epävarma jos lähettelee kaukaa, ja jää miettimään, että mites tämä nyt menikään. Tänään kuitenkin Skitso yllätti, ja kähti kepeille tosi itsevarman oloisena!

Ollaan myös pieniä ratoja tehty, niissä ei nyt ole ollut mitään ongelmia. Alla oleva video tänään kuvattu. Otettiin vähän kaikkea randomia, radanpätkiä, kontakeja ja keppejä. A:ta ei tullut yhtään videolle kun otettiin pelkästään sitä, mutta hienosti malttoi tulla nyt ihan päähän asti! Lopussa näette myös vähän Raavon tekemistä!